

LEHTIKUVA
Jussi Niinistö: Puolustuspolitiikka hyvin hoidettu
KOLUMNI Puolustusministeri Jussi Niinistö ottaa kantaa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilaamaan mielipidekyselyyn, jossa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilaamassa mielipidekyselyssä selvitettiin taas kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Kaikkiaan haastateltiin 1 000 henkilöä. Seuraavassa muutamia kiintoisia poimintoja tuloksista:
Suomen turvallisuusympäristön kehitys on vaikuttanut tuloksiin omalta osaltaan. Venäjän kielteisen kehityksen arvioidaan selvästi lisääntyneen. Natoa kannatetaan Venäjän uhan vuoksi ja jäsenyyttä vastustetaan samasta syystä.
Neljä viidesosaa vastaajista tukee nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Yhtä korkea mittaustulos saatiin viimeksi vuonna 2003. Allekirjoittanutta ilahduttaa myös se, että puolustuspolitiikan hoitoon ollaan myös yhä tyytyväisempiä. 80 % vastaajista on sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaa on Suomessa hoidettu erittäin tai melko hyvin. Erityisesti perussuomalaisia äänestävien keskuudessa on puolustuspolitiikan hoidon arvostus selvästi kohonnut. Kiitän luottamuksesta!
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että maanpuolustustahdon mittaamiseen käytettyyn, jo klassikoksi muodostuneeseen kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vastasi myöntävästi 71 % väestöstä. Laskua edelliseen vuoteen oli seitsemän prosenttia, mikä on jo tilastollisestikin merkittävää. Yhtä suurta vuoden aikana tapahtunutta laskua saa hakea niinkin kaukaa kuin vuodelta 1988. Naisista myöntävästi vastasi vain 64 %.
Syitä kehitykseen voi tällä hetkellä vain arvailla, joten asiaa on syytä tutkia. Maanpuolustuskorkeakoulu onkin parhaillaan aloittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on rakentaa ymmärrystä maanpuolustustahdon sisällöstä 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja luomaan uutta pohjaa sille, miten tutkimme suomalaisten sitoutumista maanpuolustukseen.
Eräs selitys voisi olla, että mitä lähempänä turvallisuusympäristön muutoksen myötä todellinen kriisi näyttäisi olevan, sitä konkreettisemmaksi aseellinen puolustautuminen epävarmassa tilanteessa muodostuu. Tällöin on luonnollisesti Suomen puolustuksen oltava kunnossa ja lähes puolet kansalaisista onkin sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa. Tähän huutoon vastaamme tulevaisuuden resurssitarpeiden osalta näillä näkymin alkuvuodesta julkaistavassa valtioneuvoston puolustusselonteossa.
Jussi Niinistö
puolustusministeri
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomessa tehty noin sata maanpuolustuksen kannalta epämääräistä kiinteistökauppaa

Jussi Niinistö: EU ei ole puolustusyhteisö, mutta se on kuitenkin turvallisuusyhteisö

Jussi Niinistö: Ensimmäinen ministerivuosi takana

Niinistö: Hävittäjät ovat olennainen osa puolustusta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








