

LEHTIKUVA
Jussi Niinistö: Tiiviimpää yhteistyötä Saksan ja Puolan kanssa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) esittää laajempaa puolustusyhteistyötä Saksan ja Puolan kanssa.
– Jos jotain uutta pitäisi esittää, Suomelle voisi olla luontevaa hakea tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä Itämeren alueella Saksan ja Puolan kanssa. Esimerkiksi Puola-yhteistyö on rajoittunut viime aikoina vain AMV-kauppoihin, Niinistö sanoi eduskunnassa.
AMV on Patrian valmistama moderni miehistönkuljetusvaunu.
– Potentiaalia olisi kaiketi tiiviimpäänkin kanssakäymiseen. Puola on kuitenkin Viron ohella ainoa uudemmista Nato-maista, joka ei ole laiminlyönyt omaa puolustustaan. Puolan puolustusbudjetti oli 10,4 miljardia dollaria vuonna 2014, Niinistö korosti.
Eduskunta keskusteli tiistaina valtioneuvoston turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskevasta katsauksesta.
Nato ja Pohjoismaat
Niinistö luetteli tärkeimmät ja perinteisimmät yhteistyökumppanimme: EU, Nato ja Pohjoismaat.
– Kansainvälistä yhteistyötä on hyvä tehdä siinä laajuudessa kuin siitä saadaan lisäarvoa irti. Jokainen maa ajattelee omaa kansallista etuaan. Näin on Suomenkin tehtävä. Viime kädessä puolustusyhteistyön hyöty mitataan vain sitä vasten mitä konkreettista hyötyä yhteistyöstä on kunkin maan puolustusvoimille, Niinistö painotti.
Soini ei usko EU-armeijaan
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini sanoi, ettei sotilaallisen liittoutumisen aukoton toteuttaminen ole keskinäisen riippuvuuden maailmassa käytännössä täysin mahdollista. Tämä todettiin jo pari vuotta sitten.
– Tämän tosiasian auki kirjaaminen aiheutti silloin pienen myrskyn vesilasissa. No, nyt ollaan jo paljon viisaampia ja keskustelun sävy on muuttunut monella tapaa, Soini totesi.
Valiokunta korostaa yhteistyön merkitystä, mutta EU:n sotilaallisia rakenteita ei olla luomassa.
– Nyt kuitenkin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on viikonloppuna tuonut jälleen esiin EU:n armeijan luomiseen. Oli mielenkiintoista kuulla ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) arvio, kuinka vakavasti otettavasta aloitteesta tässä on kyse. Meillähän Euroopan unionissa näitä erilaisia instituutioita jo onkin, kuten korkea edustaja ja taistelujoukot, mutta poliittinen tahto niiden käyttämiseen puuttuu ja geopolitiikan vahvistuminen korostaa entisestään isojen maiden roolia. Henkilökohtaisesti en usko EU-armeijan syntymiseen, Soini linjasi.
Stubb puolusti,
Soini eri mieltä
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi olevansa samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa, ettei Suomen kannata vähätellä Euroopan unionin puolustuksen kehittämistä.
– Onko tämä realismia vai ei? Realismia on se, että puolustuksen ydin on edelleen Natossa. Mutta sellaisen maan, joka ei ole Natossa, kannattaa tukea EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä, Stubb totesi.
Soini vastasi tähän, että on tärkeää tehdä voimavarayhteistyötä hankinnoissa ja huoltovarmuudessa. Mutta viime viikolla Latviassa ei EU-armeija ollut sanallakaan esillä EU-maiden ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajien kokouksessa.
– Tapasin eilen Ojars Kalninsin, joka on Latvian ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja kysyin häneltä, mitä tästä Baltiassa ajatellaan. Ajatus voi olla kaunis, mutta heidän puolustusratkaisunsa on Nato ja tulee olemaan. Hieman minä epäilen, että tästä mitään isompaa tulisi, koska samalla lailla Baltian maiden kanssa ajattelevat muun muassa Tanska ja Iso-Britannia, Soini muistutti.
Vasemmisto vastusti
Vasemmistoliiton Annika Lapintie piti ajatusta EU:n yhteisestä armeijasta kuolleena syntyneenä.
– Mielestäni EU ja Nato täytyy pitää kirkkaasti erillään ja EU:n sisällä täytyy olla tilaa myös puolueettomille toimijoille, Lapintie korosti.
Sen sijaan laajempi yhteistyö Ruotsin kanssa sopii Lapintielle hyvin.
– Kaksi liittoutumatonta maata – niiden tiivistyvä yhteistyö voisi olla vaihtoehto sotilasmenojen kasvattamiselle, se on vaihtoehto Nato-lähentymiselle, Lapintie korosti.
Stubb muisteli etupiiriajattelun, valtapolitiikan ja voimankäytön palanneen Euroopan rajoille Georgian sodassa 2008 ja Ukrainan konflikti jatkaa siitä.
– Olemme siirtymässä kohti sellaista aikakautta, jolloinka näemme pitkäaikaisia konflikteja, joko jäätyneitä tai tavalla tai toisella sulaneita konflikteja, tästä esimerkkinä ne kuusi, jotka ovat tällä hetkellä meidän lähiympäristössämme, Stubb pahoitteli.
– Kuten mielestäni ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini hyvin havaitsi, monen suomalaisen turvallisuudentunnetta on viime aikoina koeteltu, Stubb sanoi todeten kuitenkin, ettei Suomella ole syytä hätään eikä Itämeren alueen jännite ole liiemmin kasvanut.
Stubb muistutti jälleen kerran Lapintietä siitä, ettei Suomi ole liittoutumaton, vaan vain sotilasliittoon kuulumaton maa.
Soini: Suomi päättää
isäntämaatuesta
Markus Mustajärvi (vr.) muistutti isäntämaasopimuksesta, jolla Suomi voi tukea Naton joukkoja. Soini vastasi tähän.
– Suomi päättää kaikissa oloissa itse ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Suomi ei esimerkiksi sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan niiden kauttakulkua, Soini painotti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








