

PS ARKISTO
Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin, ihmettelee kansanedustaja Kaisa Juuso.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää reilulla 3 900 aloituspaikalla vuosina 2020-2022. Tästä kokonaismäärästä 2 200 aloituspaikan lisäys ajoittui syksylle 2020 ja on jo toteutunut. Reilun 1 700 aloituspaikan lisäys on ajoittumassa päätöksen mukaan vuosille 2021 ja 2022. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä yliopistojen aloituspaikkoja.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö aiemmin vähensi huomattavan määrän ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vajaalla 2 200 paikalla. Tuolloin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun kohdistui selvästi suurin suhteellinen aloituspaikkojen leikkaus. Kemi-Tornio menetti vuoden 2013 syksyllä 140 aloituspaikkaa, mikä oli yli 30 prosenttia ammattikorkeakoulun aloituspaikoista. Alue oli suurin kärsijä tässä kahdeksan vuoden takaisessa leikkauksessa, kansanedustaja Kaisa Juuso toteaa.
”Ei voi selittää mitenkään”
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan 3 900 aloituspaikan kokonaislisäyksestä Lapin ammattikorkeakouluun kohdentuu 185 aloituspaikan lisäys vuosina 2020-2022. Kemi-Tornion alueen ammattikorkeakouluyksiköt ovat vuodesta 2014 lähtien hallinnollisesti kuuluneet Lapin ammattikorkeakouluun.
Lapin ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan 185 aloituspaikan lisäyksestä Kemi-Tornion alueen yksiköihin on kohdentumassa noin 70 aloituspaikan lisäys. Lisäyksen lukumäärä on ainoastaan puolet siitä lukumäärästä, jonka Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yksiköt menettivät vuoden 2013 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkauksessa.
– Ministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin. Tätä ei kyllä voida selittää mitenkään, Juuso huomauttaa.
Koulutusalat vastaavat osaajapulaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa perustellaan ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen lisäystä seuraavasti: ”Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluissa toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla osaamiseen ja nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua.”
– Päätöksessään opetusministeriö viittaa tavoitteisiin, jotka koskevat tasaisesti koko maata. Kemi-Tornion yksiköiden koulutusalat vastaavat hyvin osaajapulaan, ja myös tämän alueen nuoret tarvitsevat tasaveroiset mahdollisuudet kouluttautua, Juuso muistuttaa.
Eniten leikattu saa vähiten
Lapin ammattikorkeakoulun Kemi–Tornion alueen yksiköissä on tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen, terveys- ja hyvinvointialan, sosiaalialan, kaupan, hallinnon ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja tieto- ja viestintätekniikan, palvelualojen ja liikunnan sekä taiteen ja kulttuurin koulutusalat.
– Nyt meillä on tässä käsillä opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, joka ei kohtele alueita yhdenvertaisesti. Päätöksen mukaan alue, josta leikattiin aloituspaikkoja eniten, on saamassa niitä takaisin vähiten. Numeroiden valossa tämä päätös ei kohtele Kemi-Tornion aluetta tasaveroisesti muiden alueiden kanssa. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, Juuso kertoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kemi-Tornio aloituspaikat ammattikorkeakoulut tasapuolisuus opetus- ja kulttuuriministeriö Kaisa Juuso Lappi perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Antikainen: Demarien väitteet oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ovat humpuukia

Perussuomalaiset: Oppivelvollisuuden pidentäminen on kauaskantoinen virhe

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








