

Ruotsista Suomeen tulevaa liikennettä tarkastetaan Tornion raja-asemalla 4. kesäkuuta 2020. / LEHTIKUVA
Juuso: Rajapassin käyttöönotto Tornionlaaksossa selkiyttäisi nykyistä tilannetta
Tornionlaaksossa on virinnyt ajatus rajapassista. Se oikeuttaisi alueen asukkaat kulkemaan vapaasti länsirajan alueella myös nykyisten liikkumisrajoitusten aikana. 13 rajakunnan muodostama Tornionlaakson neuvosto on tehnyt aloitteen asiasta Suomen sisä- ja ulkoministeriöille elokuussa.
Suomen länsirajalla on aikaisemmin ollut käytössä rajapassi paikallisille asukkaille. Rajapassin myönsi nimismies, ja se poistui käytöstä vuonna 1957. Rajapassin käyttöönotto helpottaisi rajavartijoiden työtä ja selkiyttäisi toimintaa rajalla koronaepidemian seurauksena asetettujen liikkumisrajoitusten aikana. Se turvaisi normaalin liikkumisen alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.
– Ministeri Ohisalo on tänään ilmoittanut, että liikkumisrajoituksia poistetaan rajayhteisöjen jäseniltä. Käytännön toteutuksen kannalta täytyy rajavartijoiden pystyä todentamaan henkilön kuuluminen tähän rajayhteisöön, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso, joka on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Asukkaat ovat epätietoisia
Suomen ja Ruotsin rajaseutu on monella tavalla erilainen alue muuhun maahan verrattuna. Raja-alueella on aivan tavallista, että asutaan toisessa maassa ja käydään töissä toisessa maassa. Alueen elinkeinoelämän palvelurakenne on muodostunut niin, että osan palveluista saa vain toiselta puolelta rajaa.
– Koronaepidemian seurauksena voimassaolevien liikkumisrajoitusten vuoksi nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja vaikeuttaa niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Asukkaat ovat epätietoisia, saavatko he käydä kaupassa rajan toisella puolella vai eivät. Rajapassin käyttöönotto toisi monia hyötyjä, Juuso arvioi.
Perheet vaikeassa tilanteessa
Ruotsin rajakuntien asukkaista 20-40 prosentilla on Suomen kansalaisuus tai molempien maiden kansalaisuus. Silloin heillä on perustuslain liikkumisvapauspykälän mukainen oikeus käydä Suomessa. Monissa perheissä toinen puolisoista on Suomen kansalainen ja toinen Ruotsin kansalainen.
– Monesti niissä perheessä, joissa toinen puoliso on Suomen kansalainen ja toinen Ruotsin kansalainen, lapset ovat Ruotsin kansalaisia. Nykyisten liikkumisrajoitusten mukaan Ruotsin kansalainen saa ylittää rajan ainoastaan, jos hän käy töissä Suomen puolella tai muun painavan syyn vuoksi. Liikkumisrajoitusten koetaan aiheuttavan eriarvoisuutta monissa tilanteissa.
– Tornion ja Haaparannan alueella rajan ylittävää työssäkäyntiä on erittäin paljon, on yhteinen kielikoulu, opiskelijoita tulee Ruotsista Suomeen, lasten vanhemmat voivat asua eri maissa. Rajapassin käyttöönotto selkiyttäisi tilannetta monella tavalla. Lisäksi rajan molemmin puolin kunnissa epidemian tartuntatilanteet ovat tällä hetkellä melko samanlaiset, jolloin sekään ei olisi esteenä rajapassin käyttöönotolle, Juuso sanoo.
Rajoituksia kuntakohtaisesti
Juuson mukaan tartuntatilanteen muuttuessa huonompaan suuntaan jossakin kunnassa voitaisiin rajanylitysoikeutta sen perusteella väliaikaisesti rajoittaa kuntakohtaisesti.
– Rajapassin saisivat kaikki rajakuntien asukkaat. Tornionlaakson neuvoston alueella rajakunnissa asukkaita on noin reilut 68 000. Rajapassin käyttöönotto selkeyttäisi terveysturvallisuuden ylläpitämistä länsirajalla ja se helpottaisi rajavartijoiden työtä ja heidän tehtäväänsä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rajapassi Torniojokilaakso kuntalaiset liikkumisrajoitukset korona Kaisa Juuso Suomi Ruotsi perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen vaatii ulkomaiden riskilentojen lopettamista: ”Kuka hautoo päätöstä?”

Hallituksen koronasekoilu ei saa kiitosta: Rajoituksia purettiin liian aikaisin, maskeista veronmaksajille kohtuuton lasku

Immonen: Koronasyksy sekoitti hallituksen pakan – ”Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua”

Wihonen: Kuka valvoo karanteenia ja millä resursseilla?

Arja Juvoselta kaksi kirjallista kysymystä koronakaranteenista ja kasvomaskien käytöstä: ”Kansa tarvitsee vastauksia, ei vain epämääräisyyttä”

Wihonen: Miksi matkustusrajoituksista ei tiedoteta reaaliaikaisesti?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








