

LEHTIKUVA
Juvonen: Hallituksen ilmastopolitiikka ja hiilineutraaliustavoitteet kiristävät silmukkaa suomalaisten ympärillä – ”Karkottaa Suomesta yritykset ja teollisuuden”
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen patistaa hallitusta tuomaan esille ratkaisuja, joilla kestävyysvaje tukitaan ja talous saadaan taas nousuun ilman, että samalla elinkeinoelämä, työllisyys ja peruspalvelut kärsivät enempää. – Samalla on kiinnitettävä huomiota suomalaisten hyvinvointiin, Juvonen sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen puoliväliriihi on edennyt töksähdellen johtuen yhteisten näkemysten puutteesta tai paremminkin sellaisten kaikille kelpaavien keinojen puutteesta, joiden avulla tavoitteisiin ja ratkaisuihin päästään. Myöhään torstai-iltana neuvottelutilanne oli edelleen avoinna, keskeisesti työllisyys- ja talouskysymyksiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen patistaa kuitenkin hallitusta tuomaan esille ratkaisuja, joilla koronavuoden jälkeen Suomen talous saadaan nousuun.
– Kehysriihen tärkein tehtävä olisi nyt löytää vastaukset siihen, miten Suomen kestävyysvaje tukitaan ja millä tavalla talous saadaan taas nousuun ilman, että samalla elinkeinoelämä, työllisyys ja peruspalvelut kärsivät enempää. Samalla on kiinnitettävä huomiota suomalaisten hyvinvointiin, Juvonen sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Juvonen arvioi, että myös yleinen poliittinen tilanne ja puoluekannatukset kasaavat painetta kehysriihessä.
– Selvästi kaikesta huomaa hallituksen ristivedon, ja varmasti tulevat kuntavaalit myös vaikuttavat taustalla. Toivottavasti uusilla gallupeilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kehysriihen ratkaisuihin.
Menokuri ei maistu vasemmistolle
Kehysriihen tilanteesta keskustelemassa olivat myös hallituspuolueiden kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.) ja Matias Mäkynen (sd.) sekä oppositiota edustanut kokoomuksen Elina Lepomäki. Lepomäki vaati hallitukselta erityisesti rakenteellisia uudistuksia, ja menokuria, jotka tunnetusti maistuvat huonosti SDP:lle ja etenkin vasemmistoliitolle.
Pääministeri Marin on esittänyt ensi vuoden kehystason, eli menokaton nostoa vajaalla miljardilla eurolla. Mäkynen vetosi A-Talkissa koronatilanteeseen ja esitti, että Suomen taloustilanne paranee talouskasvulla. Lepomäki huomautti, että hallitus oli lisännyt velanottoa jo kauan ennen koronaa.
Kurvisen mukaan Säätytalolla neuvotellaan nimenomaan siitä, että hallitus toteuttaa sellaisia työllisyystoimia, jotka tuovat lisää rahaa julkiseen talouteen, eikä ”tempputyöpaikkoja”.
Nuoret tarvitsevat työtä ja toivoa paremmasta
Julkisen talouden vahvistamiseksi yksi tehokkaimpia toimia on työllisyyden lisääminen. Pääministeri Marin on äskettäin esittänyt jopa tavoitteita 80 000 uudesta työllisestä. Eri asia kuitenkin on, vahvistaisivatko Marinin ajattelemat uudet työpaikat talouskasvua ja kertyisikö niistä valtion tarvitsemia verotuloja.
Juvonen ei pidä hallituksen tavoitteita uskottavana.
– Uskottavuuden puute liittyy siihen, kun katsotaan, miten aiemmin on toimittu. Perussuomalaiset kuitenkin yhtyy siihen, että työpaikkoja on oikeasti luotava ja julkista taloutta tasapainotettava. Samalla velan määrää on vähennettävä.
Perussuomalaisille on tärkeää paitsi se, että ihmisillä on työtä, myös ostovoimaa. Perussuomalaiset esittääkin ostovoiman vahvistamista työn verotusta laskemalla ja verokiilaa pienentämällä.
– Veroja siis alemmas ja raha kiertämään. Jos ihminen joutuu laskemaan, onko varaa pieniin ostoksiin, kuten kahvikupilliseen, niin ei sillä nosteta Suomen taloutta eikä luoda työpaikkoja, Juvonen sanoo.
Hän nostaa esille erityisesti nuorten vaikean aseman työmarkkinoilla. Juvonen korostaa, että nuorten työllistäminen on erittäin tärkeää, ja siihen on löydettävissä myös luovia ratkaisuja: Juvonen on esimerkiksi itse tehnyt Espoon valtuustossa aloitteen, jonka mukaan kotitaloudet voisivat työllistää nuoria muun muassa kesäsetelin kautta.
– Työllistämisellä voimme samalla myös luoda toivoa ihmisille, ja varsinkin nuoret sitä nyt tarvitsevat.
Ilmastotoimet heikentävät kilpailukykyä
Hallituksen veronkiristykset ja kunnianhimoiset ilmastotoimet heikentävät yritysten kilpailukykyä ja ovat osaltaan ajamassa teollisuutta ja työpaikkoja pois Suomesta. Viimeisimpänä Kemin veitsiluodon paperitehtaan alasajo, jonka seurauksena katoaa yli 600 työpaikkaa.
Juvonen sanoi, että Veitsiluodon tehtaan tilanne ja työttömäksi jäävien tilanne tuntuu kauhealta.
– Hallituksella on nyt paljon mietittävää. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja hiilineutraaliustavoitteet kiristävät silmukkaa suomalaisten ympärillä, Juvonen sanoi ja viittasi samalla hallituksen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
– Tämä karkottaa Suomesta yritykset ja teollisuuden. Muissa Euroopan maissa tavoitteet on asetettu kauemmaksi, Miksi näin, Juvonen ihmetteli.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Veitsiluodon tehdas Matias Mäkynen ilmastotoimet Antti Kurvinen ostovoima suomalaiset Puoliväliriihi Yritykset Julkinen talous Kemi Sanna Marin Elina Lepomäki Kestävyysvaje Arja Juvonen hallitus työllisyys verotus Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Hallituksen talouspolitiikkaan tarvitaan täyskäännös – ”Velkaelvytyksen sijaan välttämättömät elvytystoimet toteutettava työn verotusta ja verokiilaa pienentämällä”

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle

Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös

Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Juvonen haluaa eduskuntaan selkokielisen kyselytunnin: ”Jokainen voi harjaantua puhumaan myös selkokielellä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








