
Stop koulukiusaamiselle! -keskusteluillassa pohdittiin, mistä kiusaaminen johtuu ja miten siihen voi puuttua
Kansanedustajat ja asiantuntijat puivat sinnikästä ongelmaa eduskunnan kansalaisinfossa.

LEHTIKUVA
Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen epäkohta, jonka uhrien kohtalo särkee sydämen. Siitä kyllä puhutaan, mutta puuttuminen on aivan liian tehotonta ja hidasta. Jokainen ratkaisematon kiusaamistapaus murentaa lasten itseluottamuksen, elämän sekä luottamuksen kouluihin ja aikuisten huolenpitoon, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Tämän vuoden alussa valtio jakoi lupaamansa noin viiden miljoonan euron koulukiusaamisen vastaisiin toimiin suunnatun hankerahoituksen yhteensä 37:lle eri hankkeelle. Jyväskylän kaupungin Yhteisessä koulussa hankkeelle myönnettiin 222 300 euroa.
– Tämä on tärkeä alku, mutta raha yksin ei riitä. Tarvitsemme vaikuttavia toimenpiteitä, lakimuutoksia, koulutusta, valvontaa sekä aitoa vastuunottoa ja oikeaa välittämistä kaikilta tahoilta. Olen kuunnellut asiantuntijoita ja kentän toimijoita ja koonnut 15 toimenpiteen listan, jonka avulla koulumaailma voidaan muuttaa turvallisemmaksi jokaiselle lapselle. Osasta olen jo tehnyt aloitteita niin Jyväskylässä kuin valtakunnallisellakin tasolla. Osa muutoksista on hallituksella työn alla, Kaisa Garedew kertoo.
Ensinnäkin kiusaamisen ehkäisy on sisällytettävä velvoittavasti opetussuunnitelmaan. On opetettava, mitä kiusaaminen on ja miten siihen voi puuttua. Ryhmäyttäminen on aloitettava heti peruskoulun alussa ja ryhmäkoot pidettävä riittävän pieninä, jotta jokainen lapsi tulee nähdyksi.
– Toiseksi opettajakoulutukseen ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien koulutukseen on sisällytettävä kiusaamisen tunnistaminen sekä siihen puuttumisen keinot. Kiusaamiseen puuttumiseen on säädettävä selkeät kriteerit ja aikarajat. Näiden laiminlyöminen on sanktioitava. Kouluväkivalta on rikos, ja sellaisena siihen on suhtauduttava.
Lisäksi Garedewin mielestä on aika ottaa käytännöksi se, että koulua vaihtaa kiusaaja, ei kiusattu. Kouluihin tarvitaan myös lisää vapaaehtoisia turvallisia aikuisia esimerkiksi avuksi välituntivalvontaan.
– Tarvitsemme kiusatuille, kiusaajille ja heidän vanhemmilleen riittävästi matalan kynnyksen apua. Tarvitsemme parempaa vuoropuhelua päättäjien ja kentän välillä. Ja ennen kaikkea tarvitsemme sekä lakisääteisen että henkisen nollatoleranssin kaikenlaiselle kiusaamiselle.
– Lapsilla on oikeus koulupäivään ilman pelkoa. Meidän aikuisten velvollisuus on varmistaa sen toteutuminen. Viime maanantaina Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli koulukiusaamista koskevan valtuustoaloitteeni, joka sisältää 13 toimenpide-ehdotusta. Aloite etenee vielä valtuustoon. Eikä työni Jyväskylän lasten ja perheiden parhaaksi jää tähän, mikäli tulen valituksi seuraavallekin valtuustokaudelle, Garedew sanoo.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustajat ja asiantuntijat puivat sinnikästä ongelmaa eduskunnan kansalaisinfossa.

Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.

Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.


Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää