
Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta
Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.

LEHTIKUVA
Eduskunnassa käytiin maanantaina yleiskeskustelu vuoden 2025 budjettiesityksestä. Perussuomalainen kansanedustaja Kaisa Garedew painotti puheenvuorossaan sopeutustoimien merkitystä ylivaalikautisesti. Tavoitteena on saada Suomen valtionbudjetti kestävälle tasolle.
– Kipeiden päätösten tekeminen ei ole hauskaa, mutta jotain on viimein tehtävä, koska tähänastiset hallitukset ovat vain siirtäneet velkaongelmaa ja väestön ikärakenteen vaatimia muutoksia seuraaville päättäjille. Tämä hallitus ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan kerralla kaikkea. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa: ”Sopeutustarve jatkuu myös ylivaalikautisesti”, Kaisa Garedew korosti.
Merkittäviä panostuksia tehdään erityisesti yksilön – ja yhteiskunnan – yleiseen turvallisuuteen. Garedew nosti näistä esille perheväkivallan ja jengirikollisuuden ehkäisyyn tehtävät määrärahalisäykset.
– Oikeusministeriön hallinnonalalta haluan nostaa esiin panostukset rikoksen uhrien tukemiseen sekä perheväkivallan vastaiseen työhön. Eduskunta esimerkiksi myönsi 150 000 euron määrärahalisäyksen Rikosuhripäivystykselle lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen sekä todistajantukitoiminnan jatkamiseen. Myös väkivaltaa kokeneiden naisten auttaville puhelimille, Nollalinjalle ja Naisten Linjalle, myönnettävät valtion avustukset on pyritty suojaamaan sopeutustoimilta, Garedew luetteli.
– Samoin jengi- ja huumerikollisuuden vastaista taistelua jatketaan. Nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan hallitus lisää yhteensä 10 miljoonaa euroa. Koulupoliisille myönnettävät kaksi miljoonaa euroa on kymmenkertainen verrattuna aiempaan budjettiin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemisessä toimivat lisäksi muun muassa toukokuussa voimaan astuva terapiatakuu sekä harrastamismahdollisuuksien parantaminen.
Hallitus ei unohda myöskään autoilijoita. Garedew nostaa esille monet budjettilisäykset, joita esitetään merkittäville tieosuuksille Suomessa.
– Myös autoileva Suomi saa kiittää hallitusta sen huomioimisesta. Perusväylänpitoon panostetaan lähes 1,6 miljardia euroa, mikä on vajaat 10 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tunnistettuna haasteena on tieverkon korjausvelka. Sen kasvaminen pystytään tällä budjettitasolla estämään keskeisen tieverkon osalta, mutta toki tiet ja junanradat kuluvat käytössä koko ajan eikä niihin panostamista voi lopettaa myöskään tulevilla hallituskausilla.
– Kiitos valtiovarainvaliokunnalle, joka teki myös tärkeitä budjettilisäyksiä monille tieosuuksille. Esimerkiksi Keski-Suomeen Jyväskylän Keljonkankaantien kevyenväylän suunnitteluun ja toteuttamiseen myönnettiin 250 000 euroa ja Valtatielle 13 Saarijärvelle valaistuksen parantamiseen 400 000 euroa, Garedew summasi.
Lakimuutosten tavoitteena on tehdä Suomesta vähemmän byrokraattinen, turvallisempi yhteiskunta.
– Tosiaan myös byrokratian keventämistä ja normien purkamista jatketaan. Yksi hieno esimerkki tästä oli kalliiden ja turhien ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoitteen poistaminen kunnilta, Garedew totesi.
– Hallituksen tekemien lakimuutosten ansiosta vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö on valmistunut. Mietintö toimii pohjana täysistunnon käsittelylle valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt budjettiin lisäyksiä, joista monet ovat Varsinais-Suomelle suotuisia. Kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Ville Valkonen (kok.) kiittelevät monia lisäyksiä.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen korostaa muuttuneen turvallisuusympäristön sekä kansainvälisen poliittisen epävarmuuden vaikuttavan suoraan Suomeen. Maailmanpoliittinen tilanne tullaan huomioimaan myös valtion vuoden 2025 talousarviossa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.

Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.






Lue lisää

Lue lisää