Kaisa Garedewilta toimenpidealoite uudesta ratayhteydestä – taustalla vihervasemmiston torppaamat kaupunginvaltuutettu Joni Parkkosen aloitteet

Suomen rautateillä on käytössä 1 524 mm:n raideleveys, joka on eurooppalaista raideleveyttä (1 435 mm) leveämpi, mutta lähellä Venäjän 1 520 mm:n leveyttä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa toimivat ratayhteydet pohjoisen kautta Eurooppaan ovat Suomen turvallisuudelle, huoltovarmuudelle ja teollisuudelle välttämättömiä.

Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus paranisivat

Kaisa Garedewin ehdotuksen taustalla ovat Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen maakuntavaltuutettu, fyysikko Joni Parkkosen (ps.) aloitteet maakuntavaltuustolle ja kaupunginvaltuustolle, jotka vihervasemmisto torppasi Keski-Suomessa.

– Parkkosen aloitteissa nostetaan esiin uuden oikoradan monet edut. Helsingistä Lahden, Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon kulkeva uusi rataväylä lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsingistä Tornioon merkittävästi. Uuden radan myötä Suomen yhteys länteen, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus paranisivat huomattavasti.

– Uutta junarataa voitaisiin rakentaa rauhassa ilman, että se vaikeuttaisi liikennöintiä nykyisellä Tampereen, Seinäjoen ja Kokkolan kautta kulkevalla pääratayhteydellä. Jyväskylän ja Lahden kautta kulkeva reitti toisi samalla merkittävän parannuksen Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen saavutettavuuteen ja olisi suuri kehitysaskel valtakunnalliseen liikennejärjestelmään, Garedew perustelee.

– Euroopan unionin uusi TEN-T-asetus vaatii jäsenmaita selvittämään eurooppalaisen raideleveyden käyttöönottoa. Kun tätä pohdintaa nyt joka tapauksessa ollaan tekemässä, niin mahdollisen uuden radan reittivaihtoehtojakin kannattaa tarkastella avoimin mielin, hän jatkaa.

Nykyinen reitti ei ole optimaalinen

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastolta selvitystä eurooppalaisen raideleveyden ratatarpeesta. Selvityksen on määrä valmistua elokuun loppuun mennessä.

Parkkosen mukaan uutta eurooppalaisen raideleveysstandardin mukaista runkoyhteyttä etelästä pohjoiseen ei kannata tehdä nykyisen pääradan rinnalle, johon sitä nyt on kaavailtu, vaan suorinta ja nopeinta reittiä pitkin.

– Nykyinen päärata perustuu ikivanhaan Pohjanmaan rataan, joka ei ole optimaalisin reitti pohjois-eteläsuuntaiselle ratayhteydelle. Nyt olisi oikea hetki rakentaa uusi runkoväylä sinne, missä se palvelee suomalaisia parhaiten, Parkkonen toteaa.

Rahoitusta haettava EU:lta

Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisen ja uuden oikoradan kustannus olisi merkittävä, mutta sille voitaisiin Garedewin mukaan hakea rahoitusta EU:lta ja Natolta.

– Koska EU vaatii jäsenmailtaan raideleveyteen liittyviä toimia, niin ehdottomasti niiden toteuttamiseen tulee hyödyntää EU-rahaa. Onneksi meillä on nyt hallitus, joka ymmärtää, että Suomen ei jokaisessa EU-asiassa tarvitse tyytyä vain maksamaan muiden jäsenmaiden hankkeita, vaan rahoitusta on haettava Suomen elinvoimaisuuden vahvistamiseen aina, kun siihen on tilaisuus, Garedew korostaa.

– Suomi on pitkä maa, jonka jokaisen maakunnan saavutettavuus ja elinvoimaisuus on tärkeä varmistaa. Hallitusohjelmassa korostetaan raideliikenteen merkitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta keskeisenä liikkumisen muotona ja huoltovarmuustekijänä. Eurooppalaisen raideleveyden mukainen oikorata Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta pohjoiseen tukisi näitä hallituksen tavoitteita, hän summaa.

Garedewin toimenpidealoite keräsi kannatusta yli puoluerajojen. Muita allekirjoittajia ovat Merja Rasinkangas (ps.),  Tomi Immonen (ps.), Jari Ronkainen (ps.), Timo Mehtälä (kesk.), Juha Hänninen (kok.), Petri Honkonen (kesk.), Tuomas Kettunen (kesk.), Olga Oinas-Panuma (kesk.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).