

LEHTIKUVA
Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?
Missä viipyy koulujen kännykkälaki? Tätä kysymystä toistelivat niin rehtorit, opettajat kuin oppilaitten vanhemmatkin koko viime vuoden eriasteisissa oppilaitoksissa.
Eikä ihme. Kouluilla on mahdollisuus puuttua kännyköitten häiritsevään käyttöön, mutta jokainen vähänkin kouluarkea ja teini-ikäisten maailmaa tunteva tietää, etteivät koulun nykyiset keinot kännykkäsirkuksen rajoittamiseen riitä. Joissakin kouluissa kännykät kerätään oppitunnin ajaksi koriin tai kaappiin, mutta viime kädessä oppilaalla on oikeus kieltäytyä luopumasta laitteestaan ja vääntö jatkuu.
Siksi asiasta tarvitaan laki.
Miten asia siis etenee, vai eteneekö lainkaan? Hallitus kirjasi ohjelmaansa pitkälti perussuomalaisten toiveesta jo yli vuosi sitten näin:
”Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.”
Kesäkuussa 2023 PS-edustaja Jaana Strandman teki ns. toimenpidealoitteen mobiililaitteiden käytöstä kouluissa. Toimenpidealoite ei ole sama kuin lakialoite, mutta sen avulla kansanedustaja voi kiinnittää hallituksen huomion johonkin asiaan ja kiirehtiä sen etenemistä.
– Opetusministeri Henriksson on luvannut, että asiasta tehtäisiin esitys syksyllä, mutta tämän tarkempaa tietoa meillä ei ole, huokaa toinen kouluasioihin perehtynyt PS-edustaja Sara Seppänen.
Strandmanin toimenpidealoite on nyt saapunut sivistysvaliokuntaan, mutta sitä ei ole valiokunnassa vielä käsitelty.
Kuunteleeko opetusministeri?
Seppänen on hieman pettynyt tapaan, jolla pian paikkansa jättävä opetusministeri Henriksson on asiaan suhtautunut.
– Toivomme, että saamme jatkossa opetusministerin, joka oikeasti tuntee koulumaailmaa ja sen arkea, jatkaa Seppänen.
– Tutkimustiedostahan ei ole puutetta. Lastenlääkärit, aivotutkijat, neurologit ja monet muut vastaavat asiantuntijatahot tuovat tarjolle joka päivä uusia hälyttäviä tuloksia siitä, miten ruutuaika ja erityisesti kontrolloimaton kännykän käyttö vievät keskittymiskyvyn sekä altistavat mielenterveyden ongelmille ja monille vaaratilanteille kiusaamisesta alkaen, muistuttaa Seppänen.
– Ja muissa sivistysmaissa on jo kauan sitten huolehdittu lainsäädännöllä siitä, että kännykät eivät sekoita koulun arkea.
Henriksson on julkisissa kannanotoissaan – esimerkiksi PISA-tulosten julkistustilaisuudessa viime joulukuussa – tuonut esiin, että hän ei varauksetta kannata kännykkäkieltoa. Opetushallituksessa ja -ministeriössä on jossain määrin vallalla ajatus, että kännykkäkielto on ”liian yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.”
– Niinhän se olisikin yksinkertainen ja halpa ratkaisu, ei kaikkiin koulun ja nuorten ongelmiin todellakaan, mutta työrauhaongelmista se kyllä ratkaisisi ainakin osan. Tämän tietää varmasti jokainen opettaja ja rehtori. Koen, että OKM ei riittävästi kuuntele meitä kouluelämän oikeita asiantuntijoita, sanoo Seppänen.
– Me emme edes kuvittele voivamme ratkaista nuorten ja koulutuksen monisyisiä ongelmia jollakin yksittäisellä asialla. Mutta me voimme ja meidän pitäisi käyttää niitä keinoja, jotka meillä on käytössämme. Lasten kotioloille ja vapaa-ajalle emme voi mitään, mutta voimme suojella nuoria koulussa ja oppitunneilla. Se on enemmän kuin ei mitään. Jostakin pitää aloittaa.
Ongelmien taustalla inkluusio ja digitalisaatio
Seppänen ja Strandman toki tietävät, että kännykän haltuunotto nuorelta voi olla juridisesti ja siten myös lainsäädännöllisesti vaikea kysymys.
– Siksi olenkin ehdottanut, että mahdollisimman pian järjestäisimme pyöreän pöydän neuvottelun, jossa paikalla on yhtä aikaa oikeuskansleri, oikeusministeri ja opetusministeri esikuntineen. Näin päästään kerralla läpivalaisemaan omaisuudensuojaan, yksilönvapauteen ja toisaalta lastensuojelullisiin seikkoihin liittyvät sudenkuopat lain valmistelussa ja muotoilussa.
Entä millä asiantuntemuksella Seppänen ja Strandman itse puhuvat?
Kumpikin on taustaltaan opettaja: Strandmanille opettajan ja erityisopettajan kokemusta ehti kertyä 26 vuotta ennen kansanedustajuutta, Seppänen on työskennellyt sekä luokanopettajana että erityisopettajana.
Seppänen valmistelee parhaillaan myös väitöskirjaa kasvatustieteen alalta, joskaan sen aihe ei liity koulujen kännykkäsääntöihin mitenkään.
Väitöskirjatutkijana Seppäsellä kuitenkin on näköalapaikka kasvatustieteen maailmaan ja filosofiaan. Näkymä kyseisen tieteenalan syvyyksiin ei välttämättä ole mairitteleva.
– Koulujen nykyiset työrauhaongelmat ovat seurausta muun muassa inkluusiosta ja liian innokkaasta digitalisaatiosta. Nämä ajatussuunnat löivät kouluissa läpi, koska niin moni uskoi niihin tai niihin oli virkansa turvatakseen pakko uskoa. Kriittisiä kysymyksiä ei 2010-luvulla juuri sallittu, ei opettajankoulutuksessa eikä kasvatustieteessä muutoinkaan, muistelee Seppänen.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kännykkälaki kännykät keskittymiskyky Sara Seppänen Jaana Strandman Pisa-tulokset koulurauha inkluusio mobiililaitteet mielenterveysongelmat Anna-Maja Henriksson lainsäädäntö kännykkäkielto Työrauha Digitalisaatio toimenpidealoite Koulukiusaaminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt puututaan koulukiusaamiseen ja parannetaan koulujen oppimisrauhaa – Koponen: Kiusaamisen vastainen työ yhdistää kansanedustajia

Reijonen kannatti Euroopan neuvostossa kännykkäkieltoa kouluihin

Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon

Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








