

LEHTIKUVA
Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”
Keskusrikospoliisi epäilee kolmen ulkomaalaistaustaisen miehen osallistuneen radikaali-islamistisen Isis-ryhmän toimintaan. Perussuomalaisten kansanedustaja, tiedusteluvalvontavaliokunnassakin vaikuttava Vilhelm Junnila kuitenkin vakuuttaa huolestuneille kansalaisille, että tämä hallitus panostaa sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen.
Helsingin käräjäoikeus vangitsi viime perjantaina kolme miestä epäiltynä terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta.
Asiaa tutkii keskusrikospoliisi. Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Salminen vahvistaa, että epäillyt eivät ole Suomen kansalaisia, mutta hän ei kommentoi taustoja tarkemmin eikä sitäkään, milloin henkilöt ovat tulleet Suomeen. Vangitut miehet ovat alle 40-vuotiaita, ja heidän osoitetietonsa johtavat pääkaupunkiseudulle.
Riskitaso noussut
Perussuomalaisten kansanedustaja, tiedusteluvalvontavaliokunnassakin vaikuttava Vilhelm Junnila toteaa, että hänelle ei tullut yllätyksenä se, että Suomessakin on Isis-ryhmään kytköksissä olevia henkilöitä.
Keskusrikospoliisi korostaa, että Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä terrorismiuhkaa. Miesten jäljille päästiin suojelupoliisin tiedustelun kautta.
Junnila kiittelee poliisin ripeää toimintaa.
– Riskitaso Suomessa on kasvanut. Jos mietitään aiempien vuosien tapahtumia sekä sitä, kuinka vastaavat tapaukset ovat yleistyneet kansainvälisestikin, niin valitettavasti suurena yllätyksenä tapausta ei voi pitää.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on Suomessa tällä hetkellä noin 350. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvan arviointityön perusteella.
Junnila muistuttaa, että Supon mukaan terrorismin uhka Suomessa on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi, eli kohonnut.
– Suomessa valitettavasti on erilaisia ääriryhmien toimijoita, joilla on halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Hallitus aikoo vahvistaa tiedustelulainsäädäntöä, jotta tiedustelumenetelmiä voidaan toteuttaa myös tilanteissa, joissa kotirauhan piirissä olevassa paikassa harjoitetaan vakavasti kansallista turvallisuutta vaarantavaa toimintaa, kuten terrori-iskun suunnittelua.
Taustalla maahanmuuttopolitiikan virheitä
Globaalien tapahtumien lisäksi osasyynä terroristisen uhan kohoamiselle Suomessa Junnila mainitsee aiempina vuosina, erityisesti viime vuosikymmenellä, Suomessa tehdyt maahanmuuttopolitiikan virheet.
Junnila nostaa esille kaksi lähimenneisyyden tapahtumaa. Syksyllä 2015 silloinen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti antavansa Kempeleen-kotinsa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käyttöön.
– Sipilän ilmoituksen jälkeen arabiankieliset uutiset levittivät Sipilän puheita pitkin Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Se vaikutti osaltaan laajamittaisen massamaahanmuuton vahvistumiseen. Tulijoita ilmestyi sittemmin Suomeen runsaasti. Monenkaan kohdalla tulijoiden taustoista ei saatu tietoa, ja silloiset päättäjät olivat avuttomia tällaisen uudenlaisen uhan edessä eikä lainsäädäntökään ollut ajan tasalla, Junnila sanoo.
Toisena kansanedustaja Junnila mainitsee osin salaisen suunnitelman al-Holin pakolaisleirillä olleiden, Isis-taistelijoiden kanssa toimineiden ja suomalaisiksi väitettyjen ihmisten kuljettamiseksi Suomeen.
– Suomeen siis ”pelastettiin” terroristien perheenjäseniä tai muuten ihmisiä terroristijärjestön liepeiltä. Siinä otettiin suuri riski. Toivon todella, että heidät on saatu sopeutettua suomalaiseen yhteiskuntaan, Junnila sanoo ja huomauttaa, että muissa Pohjoismaissa vastaavaan terroristiseen toimintaan osallistuneita henkilöitä on jo tuomittu erilaisista terrorismirikoksista.
– Näin tulee jatkossa toimia myös Suomessa, ja lainsäädäntöä ollaankin päivittämässä tältäkin osin.
Yhdessä hymistelemällä ongelmia ei ratkaista
Radikalisoituneiden ihmisten Suomessa oleskelun ja Suomeen pääsyn taustalla Junnila näkee myös eräänlaisen yhteiskunnallisen itsesensuurin ja ilmapiirin, jossa maahanmuuttopolitiikan keskeisistä ongelmista ei pitkään aikaan suostuttu puhumaan asian vaatimalla vakavuudella.
– Tämä tilanne on osaltaan johtanut siihen, että edes terrorismiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, Junnila sanoo ja toteaa, että asiakeskustelua on usein haluttu johtaa sivuraiteille.
– Tiedän tämän omasta kokemuksestani. Vuonna 2019 vierailin puhujana Turun terrori-iskun uhrien muistotilaisuudessa puhumassa ekstremismiä vastaan. Esimerkiksi viime vuonna mediassakaan puheeni sisältöä ei haluttu huomioida, vaan keskityttiin vielä vuosia tilaisuuden jälkeen siihen, keitä henkilöitä mahdollisesti oli ollut yleisössä.
– Tämä kertoo paitsi politiikan polarisaatiosta myös siitä, että terrorismikin on jotenkin haluttu sivuuttaa, ikävänä yksityiskohtana, ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on haluttu puhua vain ”kivoista” asioista. Yhteiskunnallisia ongelmia tai kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ei kuitenkaan voi ratkaista vain hymistelemällä iloisesti abstraktien ideaalien ympärillä.
Tietoisuus uhkakuvista kasvaa
Tänä päivänä tietoisuus eritasoisista uhkakuvista on Junnilan mukaan kuitenkin jo entistä paremmalla tasolla.
– Myös Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainassa sekä Suomen Nato-jäsenyys ovat tuoneet turvallisuustekijät keskusteluun huomattavasti entistä laajemmin. Ihmiset miettivät enemmän myös omaa, henkilökohtaista turvallisuuttaan. Monet kansalaiset ovat tänä päivänä myös aiempaa kiinnostuneempia siitä, millainen lainsäädäntö suomalaisten turvana on. Hallitus vahvistaa olennaisesti kansallista turvallisuutta.
Hallitus panostaa sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen. Oikeusministeri Leena Meren johdolla oikeusministeriö asetti jo viime vuonna terrorismirikosten lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Tarkoituksena on vastata nykyisiin terrorismin uhkiin ja poistaa sääntelyn vaikeaselkoisuus. Mahdolliset aukot nykyisissä kriminalisoinneissa arvioidaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaan rangaistukset terrorismirikoksista kovenevat.
– Terrorismi muuttuu jatkuvasti ja on olennaista, että rangaistavuus kattaa kaikentyyppiset terrorismia merkityksellisesti edistävät teot. Tämä siis koskisi jatkossa myös henkilöitä, jotka hoitavat omaa perhettään palvelevia tehtäviä terroristijärjestön tai ryhmän hallitsemalla alueella tai jotka muutoin vain oleskelevat tällaisella alueella. Tarkoituksena on, että terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen ja sen jäsenyys voitaisiin jatkossa huomioida, Junnila kertoo.
Junnila korostaa, että perussuomalaiset ja koko hallitus ottaa vakavasti kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat. Lainsäädäntötyössä hallitus esimerkiksi tekee terrorismirikosten tunnusmerkistöjen ja terrorismirikosten välistä suhdetta selkeämmäksi.
– Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi siksi, että jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen ja myös rangaista siitä ankarammin rangaistuksin. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen on myös tulossa kokonaisuudistus. Samaan yhteyteen kuuluu tietojenvaihdon tehostaminen ja kansallisen turvallisuuden suojaaminen.

KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mikko Salminen Venäjän aggressio Nato-jäsenyys ulkoinen turvallisuus kansallinen turvallisuus epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka terrorismirikokset Radikaali islam Sisäinen turvallisuus Leena Meri Vilhelm Junnila Suojelupoliisi ISIS Juha Sipilä Terrorismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Megamoskeijan rakentaminen puhuttaa Ruotsissa – “Tukholmaan ei tarvita terroristien lastentarhaa”

Yle valkopesi iranilaisterroristin ”norjalaismieheksi” – muut lehdet kuittasivat Oslon terroriteon pikku-uutisella

Saksan kotimaantiedustelu ei ole huolissaan vaatimuksesta muuttaa maa islamilaiseksi valtioksi – ”Kalifaatti on valtiomuoto siinä missä monarkiakin”

IDF vaatii vastauksia: Miksi Al Jazeeraa oletettavasti avustanut toimittaja vangitsi panttivangit kotiinsa?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








