
Kansanedustaja Kike Elomaa puolustaa maksuhäiriömerkinnän saaneita – hallitukselle kaksi kysymystä
Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta, ja sinä aikana pankkilainan ja luottokorttien saaminen on vaikeaa, kotivakuutuksia ei välttämättä myönnetä ja puhelinliittymän hankintakin vaikeutuu. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva (Kike) Elomaa haluaisi leimaavan merkinnän nykyistä nopeammin pois niiltä, jotka ovat asiansa kuntoon hoitaneet.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa tällä hetkellä peräti noin 375 000 suomalaisen elämään eli kyse on varsin suurta ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta. Kun maksuhäiriömerkintään johtanut saatava on kokonaan maksettu, ei merkinnän pitkäaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tulisi arvioida uudelleen, Elomaa sanoo.
Sopivaa kestoa maksuhäiriömerkinnän säilymiselle rekisterissä velkojen maksamisen jälkeen on hankala määrittää. Esimerkiksi uuden työpaikan myötä yksityishenkilön taloudellinen tilanne saattaa nopeasti kohentua, mikä vaikuttaa luonnollisesti maksukykyyn. Maksuhäiriömerkintä saattaa näin ollen estää esimerkiksi asuntolainan saannin sellaiselta henkilöltä, joka maksukykynsä puolesta muuten saisi lainan ongelmitta.
Elomaa esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, olisiko tarpeen poistaa maksuhäiriömerkintä rekisteristä nykyistä nopeammin sellaisissa tapauksissa, joissa merkinnän aiheuttanut saatava on maksettu kokonaan pois.
Maksuhäiriömerkinnän saaneen yksi iso murheenkryyni on vakuutukset. Kotivakuutusta voi pitää välttämättömänä vakuutuksena.
Vaikka luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä ei ole lain perustelujen mukaan hyväksyttävä hylkäysperuste, vakuutuksenantajalla on oikeus vaatia käteismaksua tällaisissa tapauksissa.
Maksuhäiriömerkintä voi kuitenkin olla syy jättää myöntämättä vakuutusta, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee jatkossakin jättämään vakuutusmaksut suorittamatta ja siksi luottotietonsa menettäneiden on yhä usein vaikea saada kotivakuutusta.
Vakuutuksenantajan oikeuksia määrittävät vuoden 2010 marraskuussa voimaan tulleet vakuutussopimuslain muutokset. Elomaa kysyi toisessa kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus arvioi vakuutussopimuslain muutosten vaikuttaneen käytännön tasolla maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kotivakuutusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kunnia maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisestä ei kuulu yksin SDP:lle – ”Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








