Kansanedustaja Koskela muistuttaa, että viisi-kuusikymppisilläkin riittää virtaa työelämään: ”Työllistämisen kynnystä helpotettava, että työnantajat uskaltaisivat palkata myös varttuneempaa väkeä”

Korkealle kohonnut työllistämisen kynnys on työelämän keskeinen ongelma, mikä vaikuttaa varsinkin pienissä yrityksissä epävarmuutena ja uskalluksen puutteena ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen. Kansanedustaja Jari Koskela kuitenkin muistuttaa, että Suomen hyvinvointi rakentuu työllisyydelle. – Työllisyyden selkäranka on pk-yrityksissä, joita olisi tuettava nykyistä enemmän, esimerkiksi verotuksellisesti.

Kankaanpääläinen pastori ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Jari Koskela on yksi perussuomalaisten uusista kansanedustajista. Satakunnan vaalipiiristä tie eduskuntaan avautui toisella yrityksellä, kun 4 324 äänestäjää antoi tukensa. Tosin Koskelalle eduskunta on työyhteisönä tuttu jo etukäteen, sillä hän toimi vuodet 2011-2015 eduskunnan silloisen varapuhemiehen Anssi Joutsenlahden avustajana.

– Perussuomalaiset teki valtakunnallisesti erittäin hyvän vaalikampanjan. Omaan äänimäärään täytyy olla tyytyväinen. Toki perussuomalaisille oli otettavissa vielä kolmaskin eduskuntapaikka Satakunnasta. Jos sen olisimme saaneet, me olisimme nyt pääministeripuolue, koska se paikka olisi ollut pois sdp:ltä.

Perussuomalaisten kannatus ei yllätä

Perussuomalaisten vahva kannatusnousu on jatkunut vaalikevään jälkeenkin. Tällä hetkellä perussuomalaiset on 20,7 prosentin kannatuksellaan Suomen suosituin puolue.

– Se ei ole yllätys, koska perussuomalaiset tekee politiikkaa tosiasioiden pohjalta, ja lisäksi meillä on hyvä puoluejohto. Kannatus tuo uskottavuutta ja voimaa. Tällä eduskuntakaudella perussuomalaiset näkyy, kuuluu ja vaikuttaa erittäin vahvasti oppositiosta käsin, Koskela lupaa.

Koskela on koulutukseltaan myös yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on lisäksi toiminut yrittäjänä yli 30 vuotta ja vuodesta 2003 papin tehtävissä.

– Olen eri tehtävissäni saanut tavata ja tutustua ihmisiin laidasta laitaan. Sitä kautta on kertynyt näkemystä siitä, mitä kansalaiset ajattelevat. Se antaa hyvän pohjan kansanedustajan tehtävälle, Koskela sanoo.

Julkisyhteisöissä vakava johtajuusongelma

Perussuomalaiset puolustaa suomalaista työtä ja yrittämistä. Myös Koskelalle suomalainen työ oli keskeinen vaaliteema. Äskettäin eduskunnassa käyttämässään puheenvuorossa Koskela toi esille uuden näkökulman, eli johtajuuden ja osaamisen puutteen.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Ihmettelin, miksi ohjelmassa ei kuitenkaan painoteta esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta ongelman ratkaisemiseen.

– On laskettu, että kymmenisen prosenttia yhteisöjen ja yritysten liikevaihdosta katoaa huonoon johtajuuteen. Jos tästä ongelmasta onnistuttaisiin ratkaisemaan edes puolet, olisi sillä laajemminkin kansantaloudellista merkitystä. Hyvä johtajuus tarkoittaa samalla tehokkaampaa ja tuloksellisempaa toimintaa ja sitä kautta myös työpaikkoja, Koskela sanoo.

Yksityisissä yrityksissä johtajat toimivat tulosvastuulla. Huonot esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon. Koskela kuitenkin tuo esille, että huonoa johtajuutta esiintyy erityisen paljon nimenomaan julkisen sektorin toiminnassa.

– Julkinen sektori on paisunut suureksi, joten ongelmatkin ovat siellä suuria. Huono johtajuus ilmenee esimerkiksi sairauspoissaoloissa. Tutkimusten mukaan julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta korkealla tasolla. Pahimmillaan jopa 20 työpäivää työtekijää kohti vuodessa. Jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa, Koskela sanoo.

Kunnat suurissa vaikeuksissa

Hallitus tavoittelee historiallista 75 prosentin työllisyysastetta vuoden 2023 loppuun mennessä, vaikka tiedossa ei tarkalleen ole, mihin työpaikat syntyvät.

– 75 prosentin työllisyys tuskin tulee toteutumaan ja vaikka tulisikin, se ei riitä mihinkään, koska hallitus on kokonaan unohtanut kunnat, hallituksen mukaan kuntien tilannetta tarkastellaan vasta syksyllä. Tilanne on se, että kunnat ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa suoriutua lakisääteisistä tehtävistään, Koskela muistuttaa.

– Kysymys kuuluu millä ne tehtävät rahoitetaan, annetaanko lisää valtionosuuksia, ja jos annetaan, mistä ne rahat otetaan?

Keskusta ajaa hallituksessa unelmaansa maakuntahallinnosta, jonka myötä Suomeen syntyisi uusi hallinnon taso kuntien ja valtion väliin. Koskela kuitenkin näkee maakuntahallinnossa suuria ongelmia ja vaaroja, jopa demokraattisen päätöksenteon kannalta.

– Kysymys on ensinnä siitä, että miten niiden pienten kuntien ääni saadaan kuulumaan, jotka eivät saa omia edustajiaan maakuntahallintoon mukaan. Toiseksi maakuntahallinnossa syntyy varmuudella erilaisia eturistiriitoja, ei raumalainen valtuutettu aja maakuntavaltuustossa Karvian asiaa, Koskela sanoo.

Nuorille tarjottava koulutusta

Hän näkee, että maakuntamallia parempia ratkaisuja olisivat kuntien erilaiset yhteistyömallit ja ylikunnalliset toimielimet, jotka ovat käytössä jo tällä hetkellä.

– Kuntien välinen yhteistyö on aina hyvä asia. Voi olla, että sote-puolellakin tarvitaan leveämpiä hartioita palvelujen organisointiin, miten se sitten tapahtuukaan.

– Meidän on jatkossakin pidettävä kunnat elinvoimaisina ja tarjota hyvät peruspalvelut myös maaseudun asukkaille. Nuorille on oltava tarjolla koulutusta, Koskela painottaa.

Kohtaanto-ongelma ratkaistava

Koskela korostaa, että Suomen hyvinvointi rakentuu työllisyydelle. Työllisyyden selkäranka on pk-yrityksissä, joita olisi tuettava nykyistä enemmän, esimerkiksi verotuksellisesti.

– Viron yritysveromalli, jossa yritysvoiton saa jättää yritykseen ja voiton saa käyttää yrityksen kehittämiseen olisi käypä ratkaisu myös Suomessa. Se edistäisi työllistymistä ja parantaisi pienyrittäjän asemaa. Keskeinen ongelma on tällä hetkellä korkealle kohonnut työllistämisen kynnys, mikä vaikuttaa varsinkin pienissä yrityksissä epävarmuutena ja uskalluksen puutteena ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen.

Vastavalmistuneilla nuorilla haasteena on työelämään kiinni pääseminen ja ensimmäisen työpaikan löytäminen. Koskela kuitenkin muistuttaa, että myös vanhemmissa ikäluokissa on tarjolla pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa, joka jää nyt hyödyntämättä kohtaanto-ongelman ja muiden työllistämisen esteiden vuoksi.

– Työllistämisen kynnystä olisi eri tavoilla helpotettava myös siksi, että työnantajat uskaltaisivat palkata vanhempaa väkeä. Meillä on paljon yli viisikymppisiä ja myös yli 60-vuotiaita ammattitaitoisia henkilöitä, joilla riittää edelleen virtaa tehdä töitä.

Asiakeskeistä vaikuttamista

Koskela uskoo, että perussuomalaiset pystyy vaikuttamaan vahvasti oppositiosta Suomen asioihin.

– Se tapahtuu asiakeskeisesti. Hyvillä puheenvuoroilla, ei turhaan räksyttämällä vaan fiksuilla ja rakentavilla esityksillä, mitkä olivat myös vaalivoiton takana.

– Meillä on erittäin hyviä vaihtoehtoja hallituspolitiikalle, niitä on jo ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Niiden taakse on mahdollista saada myös muiden puolueiden kansanedustajia. Olen itse ratkaisukeskeinen ihminen ja näen, että yhteistyö on mahdollista, kunhan asioita ei pilata turhalla politikoinnilla, Koskela sanoo.