

Ote HS:n jutusta, joka käsittelee PS:n kriminaalipoliittista ohjelmaa. / HS kuvakaappaus
Kansanedustaja Leena Meri oudoksuu Helsingin Sanomien tulkintaa perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta
HS julkaisi perjantaina PS:n kriminaalipoliittista ohjelmaa jutun. HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ”Perussuomalaisten ohjelma lisäisi vankien määrää mutta ei vähentäisi rikollisuutta”. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) moittii HS:n johtopäätöksiä ja ”valikoituja asiantuntijoita”.
Leena Meri kirjoittaa HS:lle osoittamassaan vastineessa seuraavasti:
”Perussuomalaiset julkaisi tässä kuussa kriminaalipoliittisen ohjelman, jossa vaaditaan muun muassa henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittavien rangaistusten koventamista, rangaistusten paljousalennuksista luopumista, ehdonalaisen vapauttamisen edellytysten kiristämistä ja vaarallisten vankien vapautumisen estämistä.
Helsingin Sanomien haastattelemat valikoidut asiantuntijat kritisoivat perussuomalaisten ohjelmaa toteamalla sen lisäävän vankien määrää vähentämättä kuitenkaan oleellisesti rikollisuutta tai sen aiheuttamia haittoja ja luovan väärän kuvan Suomen kriminaalipoliittisesta tilanteesta.
Riikka Purra ja Leena meri eduskunnassa.
Jutusta ei kuitenkaan käy mitenkään ilmi perussuomalaisten ohjelmassa esiin tuodut faktat siitä, että monista vakavista rikoksista tuomitaan Suomessa olennaisesti lievempiä rangaistuksia kuin muissa Pohjoismaissa. Me emme ole keksineet tätä omasta päästämme, vaan asiaa on tutkittu Eduskunnan tietopalvelun toimesta. Esimerkiksi vain noin joka toinen raiskaaja joutuu Suomessa vankilaan, kun vastaava luku on Ruotsissa lähes 90 prosenttia. Taposta tuomitaan Suomessa tyypillisesti vankeutta noin yhdeksän vuotta, kun Norjassa vastaava tuomio on 15 vuotta. Useammasta rikoksesta tuomittavan yhteisen rangaistuksen enimmäispituus on Suomen lain mukaan 15 vuotta, kun se Norjassa on 21 vuotta. Elinkautinen rangaistuskin on Suomessa lyhyempi kuin verrokkimaissa.
On erikoista, että siinä missä Ruotsissa kiristetään rangaistuksia, niin Suomessa tällaiset ehdotukset ammutaan välittömästi alas propagandatyyppisenä liioitteluna.
Jutussa ei huomioida myöskään mitenkään esimerkiksi sitä, että Ruotsin uusi hallitus aikoo kiristää väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksia, luopua pääasiassa rangaistusten paljousalennuksista ja pidentää yhteisen rangaistuksen enimmäiskestoa. Kysymys on samanlaisista uudistuksista, joiden tekemistä on vaadittu perussuomalaisten ohjelmassa. On erikoista, että siinä missä Ruotsissa kiristetään rangaistuksia, niin Suomessa tällaiset ehdotukset ammutaan välittömästi alas propagandatyyppisenä liioitteluna. Jos rangaistusten kiristäminen tai kovat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, niin samalla logiikalla tulee olleeksi sitä mieltä, että rangaistuksia olisi kiristämisen sijaan lievennettävä tai jopa poistettava kokonaan. Tätä ei varmaan kukaan kannata.
HS:n jutussa vieroksutaan myös perussuomalaisten ohjelman ehdotuksia vaarallisten vankien vapauttamisen edellytysten kiristämisestä ottamatta lainkaan huomioon sitä, että vastaavan tyyppisiä järjestelmiä on jo käytössä muissa maissa.
HS:n jutussa vieroksutaan myös perussuomalaisten ohjelman ehdotuksia vaarallisten vankien vapauttamisen edellytysten kiristämisestä ottamatta lainkaan huomioon sitä, että vastaavan tyyppisiä järjestelmiä on jo käytössä muissa maissa. Vaarallisten vankien jopa pysyvä eristäminen varmuusvankeuden avulla on jo mahdollista ainakin Norjassa ja Tanskassa. HS:n haastatteleman rikosoikeuden professorin mukaan on ongelmallinen ajatus, että ihmisille voitaisiin määrätä rangaistuksia ennusteiden perusteella. Näin tehdään kuitenkin jo nykyään. Olisiko vaarallisuusarvioiden tekeminen siis lopetettava kokonaan myös esimerkiksi elinkautista istuvien sarjamurhaajien kohdalla?
Samainen professori myös toteaa, ettei puolueilla ole aiemmin juurikaan ollut laajoja kriminaalipoliittisia ohjelmia ja että suomalaisen rikosoikeuden ja rangaistusjärjestelmän kehitys on perustunut asiantuntijatietoon. Lausuntoa ei voi muuta kuin ihmetellä ja sitä onkin tulkittava niin, että muiden Pohjoismaiden Suomea tiukemmat rikosoikeudelliset ratkaisut eivät kyseisen professorin käsityksen mukaan perustu asiantuntijatietoon. Vai eikö hän arvosta heidän asiantuntijuuttaan?
Onko siis tosiaan niin, että Ruotsin uuden hallituksen kriminaalipoliittiset linjaukset rangaistusten kiristämisestä ja paljousalennusten poistamisesta eivät perustu asiantuntijatietoon? Samaa voidaan kysyä Norjassa ja Tanskassa käytössä olevasta järjestelmästä vaarallisten vankien eristämiseksi. Vai onkohan kuitenkin niin, että siellä rikollisuuteen suhtaudutaan tiukemmin.
Selvää on, että ihmisten oikeus turvallisuuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen maksaa. On kuitenkin muistettava, että sekin aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle, jos ihminen vaikka vammautuu loppuiäkseen rikoksen seurauksena. Minkä hintalapun suomalaiset asiantuntijat antaisivat ihmishengelle tai lapselle, joka on raiskattu? HS:n jutussa rikoksen uhrin ja hänen läheistensä näkökulma asiaan onkin unohdettu täysin. Rangaistuksen olisi kuitenkin oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen.
Kysymys on pohjimmiltaan arvovalinnasta ja siitä kenen oikeuksia painotetaan. Rikoksentekijöiden vai uhrien ja kanssaihmisten? Perussuomalaisille tämä valinta on selkeä: uhrin oikeudet ja kanssaihmisten turvallisuus tulee aina ensin.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Enemmistö suomalaisista perussuomalaisten linjalla – Leena Meri: Sananvapaus on turvattava kaikissa tilanteissa

Mäenpää vaatii järkeä rangaistuksiin: ”Rikoksiahan suorastaan kannattaa tehtailla kerralla enemmän”

Leena Meri haluaa vaaralliset rikolliset pysyvästi lukkojen taakse: ”Meillä vapautetaan sellaisia vankeja, joita ei koskaan tulisi vapauttaa”

Perussuomalaiset karkottaisi vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset pois Suomesta – Meri: Kehitysapu seis, jos maa ei ota vastaan omia kansalaisiaan

PS vaatii tuntuvia kiristyksiä kriminaalipolitiikkaan: Paljousalennukset pois, seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistukset ylös, vaaralliset vangit pysykööt vankilassa, maahanmuuttajarikolliset ulos

Perussuomalaisten eduskuntaryhmältä toimenpidealoite rangaistusjärjestelmän uudistamisesta: ”Ei nykyisellään vastaa kansalaisten oikeustajua”

Vihreät kieltäytyy edelleen tunnustamasta katujengirikollisuuden juurisyytä – Leena Meri huomautti ideologisesta ongelmasta

Leena Meri ihmettelee Valjakkalan ”lomailua”: Kolmoismurhaaja ei kuulu avovankilaan

Valtamedian valikoimat asiantuntijat lyttäävät perussuomalaisten kriminaalipolitiikan – vaikenevat kuitenkin siitä, että Suomessa on muita Pohjoismaita lievemmät rangaistukset
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää









