

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi. Lulu Ranne (ps.) emännöi toimittajien lounaskeskustelua yhdessä Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa Eduskuntatalon istuntoviikolla, joka on koonnut yhteen kansanedustajia ja ministereitä kaikista Pohjoismaista.
Kansanedustaja Lulu Ranne räväyttää: ”Jospa EU korvattaisiin Pohjolan Unionilla!”
”Tarvitaan enemmän pohjoismaista yhteistyötä ja vähemmän EU:ta. Jospa voisimme jatkossa korvata EU:n uudistuneella Pohjoismaiden neuvostolla, Pohjolan unionilla, jota baltit voisivat vahvistaa.” Näin rohkeasti visioi kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Hän muistuttaa, ettei Pohjolan Unioni olisi keinotekoinen kerho, kuten EU, vaan perustuisi laajaan ja luontevaan yhtenäisyyteen.
– Pohjoismaat ovat maailman vertailut kestävä, poikkeuksellisen yhtenäinen ja monella tapaa samat arvot omaava yhteisö.
Entä mitkä olisivat hyvän pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä tavoitteita?
– Kriisinkestävyys ja turvallinen arki, Ranne tiivistää. Sellainen olisi vahva Pohjola: huoltovarma, omavarainen ja kohtuuhintainen, asukkailleen turvallinen koti.
Pohjoismaisen yhteistyön tabut: maahanmuutto ja rajat
Ranteen mainitsema Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, joka perustettiin 1952. Sen puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi, presidenttinään Erkki Tuomioja (sd.) ja varapresidenttinä Lulu Ranne (ps.).
Erkki Tuomiojan lähdettyä Pohjoismaiden neuvoston toimintaan 1970-luvulla, oli puolustuspolitiikka aiheena tabu. Nykypäivän tabuaihe on Lulu Ranteen havaintojen mukaan maahanmuutto, vaikka esimerkiksi Ruotsin uusi hallitus näyttääkin nyt ottaneet ongelmat tosissaan. – Tämän tabun olen huomannut monissa keskusteluissa, Ranne kertoo ja muistuttaa, että myös rajoista on vaikeaa puhua.
– Rajojen pitää aina suojella itsenäisiä valtioita ja niiden kansalaisia erilaisilta uhkilta kuten huumeilta, rikollisuudelta, väkivallalta ja sodilta. Tämän sanominen ääneen on kuitenkin vaikeaa, Ranne toteaa.
Hän toivoo Pohjoismaiden laativan yhteisiä strategioita siitä, miten jatkossa selvitään yhdessä koronan tai maahanmuuton kaltaisilta uhkilta. – Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että vaadimme Pohjolalle esimerkiksi yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa.
Avoimessa Pohjolassa torjutaan rajat ylittävää rikollisuutta
Lulu Ranne on toivonut Pohjoismaiden neuvoston ottavan vahvan rooli pohjoismaisen yhteistyön johtajana ja turvallisuuden rakentajana. – Meidän tulee vaatia pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia ja pysäyttävät kokonaisturvallisuutta heikentävän kehityksen, sanoi Ranne Visbyssa heinäkuussa.
Hän korosti pohjoismaisessa yhteistyössä tehtävän todella tärkeätä työtä sellaisten rajaesteiden poistamiseksi, jotka vaikeuttavat turvallisen ja kestävän pohjoismaisen arjen rakentamista. – Rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tarvitaan yhteinen, realistinen tilannekuva, lainsäädännön yhtenäistämistä, lisää resursseja sekä viranomaisten entistä tiiviimpää yhteistyötä, Ranne korosti.
– On kuitenkin aina huolehdittava siitä, etteivät rikolliset tai yhteiskuntarauhaa järkyttävät tahot käytä yhteistyötämme hyväkseen.
Pohjoismaiden neuvoston on uudistuttava nyt
Pohjoismainen yhteistyö on kullan arvoista, sille on tilausta ja sen arvo tunnustetaan. Kuitenkin Lulu ranne huomasi jo kautensa alussa, että Pohjoismaiden neuvostoa pitäisi uudistaa reippaasti.
– Pohjoismaiden neuvoston on pakko määritellä uudelleen oma merkityksensä, tavoitteensa ja prosessinsa, joilla tavoitteisiin päästään, Ranne toivoo.
Uudistus ei toki tapahdu itsestään vaan poliitikkojen on uudistettava se. – Neuvostossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja siellä työskentelee kokeneita ammattilaisia. Tästä porukasta pitäisi saada paljon enemmän irti. Lulu Ranne huomauttaa, että uudistamisen hetki, momentum, on nyt, kun neuvosto täyttää 70 vuotta, ja Ruotsi ja Suomi ovat matkalla Natoon. – Yhteistyötä pitää toteuttaa muutoin kuin matkustelukerhon ja vanhanaikaisen organisaatioviidakon kautta. Se, että neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille ja hyväksyy vuosittain pienen budjetin, ei ole nykypäivää.
– On myös harkittava tarkkaan, voisiko Baltian yleiskokouksen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistää ja kehittää, Ranne miettii.
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








