Tom Packalén keskustelutilaisuudessa Eduskunnan kansalaisinfossa. Keskellä Arto Luukkanen (ps.), oikealla Pertti Salolainen (kok.). Arkistokuvaa.
Poliisikansanedustaja Tom Packalén (ps.) on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Aloitetta perustellaan sillä, että nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulisi johtamaan merkittäviin ajokieltojen kasvuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa on lisätty.
Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.
– Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa, Packalén huomauttaa.
Hän huomioi lakialoitteessaan erilaisia ongelmia, joihin ajokieltoon määrääminen toistuvien lievien ylinopeussakkojen vuoksi johtaa.
– Esimerkiksi ammattiautoilijoille auto on korvaamaton työväline. Jos esimerkiksi taksinkuljettaja määrätään toistuvien lievien ylinopeussakkojen vuoksi ajokieltoon, niin häneltä häviää ammatti ja elinkeino.
Packalén huomioi lakialoitteessaan nykyisen ajokorttilainsäädännön aluepoliittiset vaikutukset, mitkä ovat erittäin merkittäviä.
Jos kuljettaja määrätään toistuvista lievistä ylinopeussakoista johtuen ajokieltoon, niin silloin jää monilta kauppareissut tekemättä ja esimerkiksi omaishoitajien asema erityisesti maakunnissa ja taajamissa heikentyy radikaalisti.
Packalén toteaakin lakialoitteessaan, että ”omaishoitajille auto on etenkin maaseudulla ja taajamissa elinehto. Ilman ajolupaa heidän kykynsä hoitaa lähimmäisiään heikentyisi huomattavasti”.
Packalénin lakialoite korostaa myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen nykyisen ajokorttilain takia johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.
– Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon, Packalén toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
