PS ARKISTO
Tänään vietetään Kalevalan päivää. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää Kalevalan päivää hyvänä muistutuksena suomalaisen kulttuurin merkityksestä Suomen kansakunnalle.
– Kulttuuri on se rakenne, jonka päälle kansakunta rakennetaan. Yhteinen kansa, historia, tavat ja kieli luovat yhtenäisyyden pohjan. Kulttuuri on jokaisen kansakunnan omanlaisensa tapa erottua muista ja elää omassa maassaan, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Kulttuurista puhuttaessa keskustelu aina siirtyy ykkösiin ja nolliin. Keskustellaan siitä, kuinka paljon valtio tukee kulttuuria ja kuinka paljon ei. Tänäkin vuonna valtion tuki kulttuurille on reilut yksi miljardi ja kuntien toinen miljardi. Strandmanin mielestä syytä onkin pohtia kohdennuksia kulttuurin toteuttamiseksi ja tuottamiseksi.
– Kulttuuri ei kuitenkaan ole riippuvainen valtion tuista, koska se on vahvempi kuin maallinen raha. Kulttuuria kulutetaan ja tuotetaan julkishallinnon mielipiteistä ja tuista huolimatta. Kulttuuria ovat jokaisen suomalaisen jokapäiväiset tuotokset. Tavallinen arki ja taiteelliset näkemykset. Musiikkia, kuvataidetta, tanssia ja laulua tuotetaan kaikesta huolimatta, Strandman huomauttaa.
Tänä Kalevalan päivänä Strandman haluaa muistuttaa, että suomalainen kulttuuri on ainutlaatuista. Maailmassa ei ole toista Suomea, toista Suomen kansaa eikä toista suomalaista kulttuuria. Jos Suomen kansa vaihdetaan jollain toisella kansalla, ei Suomea ja Suomen kulttuuria enää ole. Jäljelle jää vain maa, jonka päällä tallomme. Loppupeleissä se on kansa, joka on kulttuurin avulla luonut tämän kansallisvaltion, ja se kansa on suomalaiset.
– Jos me tieten tahtoen tuomme muiden maiden kulttuurit ja kansat tänne, niin me häivytämme oman kulttuurimme merkitystä ja voimaa sekä koko kansakunnan yhtenäisyyttä, jonka kulttuuriperinteen päälle yhteiskuntamme on luotu. Pitäkäämme siis kiinni niistä juurista, joista Suomi on kasvanut. Olkaamme ylpeitä oman käden tuotoksistamme, tavoistamme ja perinteestämme – kulttuuristamme. Hyvää Kalevalan päivää! Strandman toivottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten näkökulmasta vain suomalaiset itse voivat toimia oman kulttuurinsa portinvartijoina. Kulttuuri toimii suomalaisia yhdistävänä tekijänä myös vaikeina aikoina.
Sanonta “maassa maan tavalla” kuvastaa ajatusta, että maassa asuvat tai siellä vierailevat henkilöt kunnioittavat maan kulttuuria, kieliä, lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa, että suomalainen elämäntapa on nostettava keskiöön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu vaatii, että Opetushallitus päivittää ohjeistustaan, jotta kouluissa ja koulujen tilaisuuksissa voidaan pitää vapaasti esillä suomalaisia perinteitä sekä suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä, myös sellaista, joka sisältää kristillistä kulttuuriperintöä tai viitteitä siihen.
Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
