

LEHTIKUVA
Kansanedustajana kannattaa opiskella: Ozan Yanar (vihr.) haluaa maisteriksi – kuukausipalkkio 6 407 euroa
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar (vihr.) suunnittelee eduskuntakiireidensä ohella valmistuvansa lähivuosina taloustieteen maisteriksi.
Yanar on aiemmin valmistunut valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja nyt hänellä on opinto-oikeus myös Aalto-yliopistossa, jossa hän opiskelee pääaineenaan taloustiede. Yanar valittiin eduskuntaan 2015.
Demari-Lindtmankin koulun penkillä
Myös SDP:n kansanedustaja, puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehtii opiskella kansanedustaja-aikanaan. Lindtman ilmoittaa kotisivullaan valmistuneensa valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016. Lindtman on jo toisen kauden kansanedustaja. Tiedossa ei ole, milloin Lindtman on aloittanut opiskelut.
Kummallakaan ei opiskelu ole rahasta kiinni, koska kansanedustajan kuukausipalkkio on 6 407 euroa. Lisäksi kansanedustaja saa verottomia kulukorvauksia 987-1 809 euroa kuukaudessa. Lähinnä kyse lienee siitä, miten on mahdollista sovittaa yhteen kansanedustajan tehtävät vaativien yliopisto-opintojen kanssa.
Tavallinen opiskelija voi vain haaveilla
Opiskeluun menee aikaa. Keskiverto opiskelija suorittaa kuukaudessa yhden viiden opintopisteen kurssin. Yhden opintopisteen opiskeluun kuluu aikaa keskimäärin 40 tuntia, joten opiskelu on kokopäiväistä työtä.
Perusopiskelija voi kuitenkin vain haaveilla Yanarin ja Lindtmanin tulotasosta. Opiskelijan on yleensä tyydyttävä opintorahaan, joka on 250 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelija on oikeutettu hakemaan valtion takaamaa opintolainaa, jota myönnetään enintään 650 euroa kuukaudessa. Opiskelija on yleisen asumistuen piirissä. Kaikkia opintososiaalisia etuuksia haetaan kansaneläkelaitokselta (Kela).
Yanar vastustaa koulutusleikkauksia
Helsingin yliopiston verkkosivulla huhtikuussa julkaistussa artikkelissa Ozan Yanar kertoo tavoittelevansa maisterin tutkintoa syventääkseen osaamistaan. Yanar kertoo käyneensä keväällä Aalto-yliopiston taloustieteiden luennoilla, joissa aiheena oli Suomen vienti.
– Luentojen syvällisyys ja analyyttisyys olivat toki aivan toista kuin eduskunnan täysistunnossa heitellyt populistiset ”Vienti täytyy saada vetämään” –iskulauseet, Yanar sanoo artikkelissa.
Hän ilmoittautuu myös maksuttoman koulutuksen kannattajaksi.
– Vastustan jyrkästi lukukausimaksuja ja opintotukileikkauksia, jotka voivat romuttaa sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. On huikeaa ja harvinaista, että Suomessa voit tulla mistä sosiaalisesta taustasta tahansa ja silti tavoitella suuria, Yanar sanoo.
Selvää toki on, että opintotuen tason tarkistukset tai tukikuukausien määrä eivät ole ongelma Yanarille tai Lindtmanille. He saavat kansanedustajan palkkiota myös kesäkuukausina, jolloin tavallisen opiskelijan on etsittävä kesätöitä.
Yanar: ”Vaikeata on”
Suomen Uutiset soitti Ozan Yanarille kysyäkseen, kuinka opiskelu sujuu kansanedustajana.
Miten on mahdollista suorittaa vaativia yliopisto-opintoja ja toimia samanaikaisesti kansanedustajana?
– Se onkin hyvä kysymys, sillä viime aikoina en ole päässyt opintoja suorittamaan, vaikka olen jonkin verran yrittänyt. Opintopisteitä ei ole tullut työkiireiden takia. Vaikeata siis on. Olisinkohan muutaman kerran käynyt luennoilla tämän vuoden alussa, Yanar sanoo.
Miten tällainen järjestely on onnistunut?
– Se ei ole kauhean hyvin sujunut johtuen siitä, että aika on rajallista. Varsinkin keväällä, kun oli kuntavaalit niin oli aika haastavaa. Tietenkin opiskelu on helpompaa kursseilla, jotka voi suorittaa kirjatenteillä. Ne taas, joissa on enemmän luentoja, ovat hankalampia.
Kuinka monta opintopistettä keskimäärin suoritat vuodessa?
– En uskalla sanoa tarkasti, kansanedustajuuden aikana en ole muistaakseni saanut suorituksia. Usein käy niin, etteivät aikataulut ja suunnitelmat osu yhteen. Jos vaikka olisikin ajatus että jollain viikolla kävisi luennoilla, niin samaan aikaan voi olla että politiikassa tapahtuu jotain äkillistä, johon pitää keskittyä. Yllättävät aikataulut politiikassa ovat normaaleja.
Keväällä 19 kertaa poissa täysistunnosta
Yanarilla on tänä vuonna kertynyt jonkin verran poissaoloja sekä eduskunnan täysistunnosta että valtiovarainvaliokunnan kokouksista. Täysistunnoista Yanar on ollut poissa 19 kertaa, joissa useimmissa poissaololle on ilmoitettu muu syy. Valtiovarainvaliokunnasta poissaoloja on kertynyt seitsemän, kaikki muun syyn vuoksi.
Yanarin mukaan noin puolet täysistuntopoissaoloista on yhdistelmä johon kuuluu ilmoittamatta jääneitä sairauspoissaoloja, kuntavaalipaneeleja, haastatteluja, Helsingin valtuuston strategiaseminaari ja European Young Leaders –verkoston kokous Portugalissa.
Eikö ole hankalaa ehtiä yliopistoon luennolle, jos samaan aikaan pitäisi olla valiokunnassa tai eduskunnan täysistunnossa?
– Yleensä en pääsekään luennoille. Viimeksi kun kävin luennoilla, se oli tosiaan tammikuussa jolloin eduskunta oli istuntotauolla. Päällekkäisyyksiä siis on. Toki välillä erilaisia deadlineja voi yrittää oma-aloitteisesti siirtää, se riippuu sitten professorista, että suostuuko.
Missä vaiheessa maisteriopintosi ovat?
– Olen jonkin verran yrittänyt suunnitella omaa aikataulua opinnoille, mutta se on haastavaa. Olen maisteriopintojeni alkuvaiheessa. Aiemmin minulla oli sellainen suunnitelma, että saisin maisteriopinnot valmiiksi ennen vuoden 2019 vaaleja. Ensimmäiset kaksi vuotta eduskunnassa ovat kuitenkin olleet niin vauhdikkaita, että täytyy pohtia, onko tämä enää realistista.
Artikkelia korjattu 11.8.2017 klo 21.10 Antti Lindtmanin eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden osalta.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: ”Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








