

Kansanedustajat Rami Lehtinen (ps.) ja Mikko Polvinen (ps.). / LEHTIKUVA
Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ”Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
EU-maat lahjoittavat varojaan elpymispakettiin, ja niille maksetaan takaisin jakoperusteilla, jotka Sanna Marinin hallitus tahtoi. Suomen maksuosuudeksi muodostui 7,2 miljardia, ja takaisin saatiin 2,6 miljardia. Näin ollen Suomi joutui elpymispaketissa maksajan rooliin 4,6 miljardin osuudella. Suomen roolia maksavana maana on perusteltu sillä, että Suomi on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Suomen rooli maksumaana on kerännyt paljon kritiikkiä.
– Tuo diili oli surkea. Suomalaiset hävisivät 4,6 miljardia eli 4 600 miljoonaa euroa, mikä vastaa jopa yli 80 000 sairaanhoitajan vuosipalkkaa. Suoraan sanottuna tuo oli kaikkien aikojen suurin suomalaisten verorahojen puhallus, jolla kohennetaan tällä hetkellä Etelä-Euroopan maiden elämänlaatua. Suomessa lasketaan samaan aikaan viimeistä senttiä myöten, mitä palveluja meillä on varaa pitää yllä, kansanedustaja Mikko Polvinen puhisee.
Elpymisvälineestä tehtävä puolustusväline
Perussuomalaisten vastustama EU:n elpymisvälinepaketti tehtiin Marinin hallituksen aikana, jonka silloinen valtionvarainministeripuolue keskusta siunasi. Elpymisvälinepaketilla haluttiin elvyttää eniten koronasta kärsineitä maita, mutta rahoja jaetaan Etelä-Euroopan valtioille edelleen.
– Meitä on koijattu ihan huolella, ja se oli tiedossa jo pakettia tehdessä. Nyt rahat valuvat koronan varjolla italialaisten ikkunaremontteihin, kävelykatujen parantamiseen ja sähkölaskujen pienentämisiin. Rahoille olisi parempiakin kohteita. Koko Euroopan turvallisuus on vaakalaudalla, kun Ukraina käy sotaa Venäjän kanssa. Nyt ikkunaremontit sivuun ja tehdään elpymisvälineestä puolustusväline, kansanedustaja Rami Lehtinen ehdottaa.
Rahoja kohdennettava enemmän pohjoiseen
Venäjän ja Ukrainan sota on kestänyt jo melkein kolme vuotta, eikä lopusta ole tietoa. Euroopan maat ovat pyrkineet vahvistamaan omaa puolustustaan näinä aikoina. Polvinen vaatii, että EU osallistuisi enemmän Venäjän rajamaiden auttamiseen.
– Euroopan unionin olisi korkea aika lisätä uskottavuutta turvallisuusyhteisönä ja osoittaa toimivansa koko maanosamme parhaaksi. Todellinen osoitus siitä olisi kohdentaa elpymisvälineen rahoja enemmän tänne pohjoiseen. Meillä on sentään EU:n pisin yhteinen raja Venäjän kanssa. Tarvetta on esimerkiksi ruokahuollon kehittämiseen, lähipalvelujen turvaamiseen, tiestöön, sotilaallisten valmiuksien parantamiseen, sähköverkkojen vahvistamiseen ja raideliikenteen sujuvoittamiseen – suomalaisten arjen sujuvoittamiseen.
Polvisen mukaan EU:lta pitää vaatia kykyä muuttaa toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa, ja tarvittaessa velanoton sijaan kohdentaa aiemman elpymispaketin rahat uudelleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- italialaisten ikkunaremontit Euroopan turvallisuus Venäjän hyökkäyssota Mikko Polvinen Rami Lehtinen Venäjän rajanaapurit verorahat Sanna Marinin hallitus yhteisvelka EU:n elpymisväline Etelä-Euroopan maat koronapaketti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruohonen-Lerner vaatii järkeä EU:n rahankäyttöön: Valtavia summia valunut väärinkäytöksiin ja turhiin menoihin

Junnila ojensi vihervasemmistoa välikysymyskeskustelussa: ”Metsät ovat meidän!”

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin

Luvattiin, uskottiin ja petyttiin – EU:n ”koronapaketin” lyhyt historia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








