

Länsimaat lennättivät afgaaneja Kabulista Eurooppaan 24. elokuuta. / LEHTIKUVA
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Humanitaarinen maahanmuutto tulee yllättävän kalliiksi”
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamista taloudellisista hyödyistä ja haitoista. Kanniainen päättelee, että työperäinen maahanmuutto hyödyttää tulomaan kansantaloutta. Humanitaarinen maahanmuutto sen sijaan luo rajuja kustannuksia.
Vesa Kanniainen arveli viime syksynä laatimansa lausunnon hallintovaliokunnalle kiinnostavan laajemmin suomalaista yleisöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei julkaissut kirjoitusta. Seikkaperäinen blogikirjoitus nojaa lukuisiin lähteisiin.
Verotuotot vedenjakajana
Kanniainen toteaa kokonaisveroasteen toimivan vedenjakajana: tätä enemmän veroja maksavat ovat nettomaksajia ja verorajan alapuolelle jääneet ovat nettohyötyjiä. Suomen kokonaisveroaste on hänen mukaansa 42 prosenttia.
Kanniainen huomauttaa, että asema tavallisesti vaihtuu elinkaaren aikana. Kaaren alussa ja lopussa ihmiset ovat tavallisesti nettohyötyjiä ja keskivaiheilla nettomaksajia.
Henkilökohtaiset kannustimet
Kanniainen huomauttaa ihmisten pyrkivän tekemään valintoja, jotka hyödyttävät heitä itseään. Tällainen kannustin voi olla keveämpi verotus, parempi palkkaus tai kattavampi sosiaaliturva. Tällaisten omaa hyvinvointia edistävien kannustimien edessä ihmiset muuttavat maasta toiseen.
Erityistä suojelua tarvitsevat harvoin voivat lähteä pakoon turvallisimmille lähialueille, saati muuttaa kauas toiseen maahan.
– Rajalla tapahtuva valvonta harvoin tuottaa turvapaikan niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa, Kanniainen kirjoittaa.
Rajoille hakeutuvatkin pääosin ne, joita houkuttaa taloudelliset kannustimet, kuten kattava sosiaaliturva.
– Sosiaaliturva on kollektiivinen vakuutusjärjestelmä, joka nykyisessä Euroopassa tarjoaa houkutuksen rajat ylittävälle muuttoliikkeelle, vaikka henkilökohtaisen suojelun tarvetta ei olisikaan.
Humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia
Ruotsissa tehdyissä laskelmissa Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta saapunut 18-vuotta täyttänyt turvapaikan saanut aiheuttaa keskimäärin lähes miljoonan kruunun kustannukset seitsemän ensimmäisen maassaolovuoden aikana. Vielä seitsemäntenäkin vuonna turvapaikan saanut merkitsi yhteiskunnalle maksettavaa noin satatuhatta kruunua.
Itävallassa laskettiin vuoden 2015 siirtolaiskriisin aiheutuvia taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Tutkimuksessa selviää, että matalasti koulutetut tulijat Lähi-idästä ja Afrikasta aiheuttivat korkeampia kustannuksia kuin korkeasti koulutetut tulijat. Vuoteen 2060 ulottuvassa simulaatiossa vuoden 2015 kriisi aiheuttaisi 3,1 prosentin velkaantumisasteen kohouman.
Ruotsin kohdalla merkittävä osuus kustannuksista johtui työttömyydestä. Suomessa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan 5-10 jo Suomessa olleilla pakolaisilla työllisyysaste oli vain 30 prosenttia. Yli 10 vuotta maassa olleilla työllisyysaste oli noussut 52 prosenttiin.
Geneven sopimus vanhentunut
Vuonna 1951 solmitun Geneven sopimus on Kanniaisen mukaan luotu kokonaan toisenlaiseen maailmaan kuin mihin sitä nyt sovelletaan. Kanniainen ei kiellä hädänalaisten auttamista. Hän kertoo, että tehokkaampi auttainen koskettaa useampia ihmisiä kuin huolehtia pienen pakolaispopulaation aiheuttamista kustannuksista.
Tehokkaampi auttaminen toteutetaan hädänalaisten lähiseudulla.
– Suomelle maahanmuuton kustannukset ovat joidenkin arvioiden mukaan yli 3 mrd € vuodessa. Suomi voisi korvamerkitä tämän avun humanitaariseksi avuksi kriisimaiden lähialueilla. Hyöty olisi siinä, että samalla rahamäärällä autettaisiin monin verroin suurempaa määrää ihmisiä kuin tuomalla heistä joitain onnekkaita Suomeen, Kanniainen toteaa.
Ongelma ei ole väistymässä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Ylen Ykkösaamussa (28.8.) niin ikään, ettei Geneven sopimusta laadittaessa ymmärretty nykyistä tilannetta.
– Kyllä minusta nyt pitää uskaltaa avoimesti, analyyttisesti ja selkeästi puhua siitä, että maahanmuutto tuottaa myöskin ongelmia. Ei siitä mihinkään pääse, presidentti Niinistö totesi.
Hänestä keskustelua ei tule vaimentaa halpamaisella persu-leimaamisella.
Presidentin mukaan ongelma ei ole väistymässä, vaan se pikemminkin paisuu. Kanniainenkaan ei usko ongelman katoavan. Hän perustelee näkemystään Afrikan väestönkehityksellä.
– Tulijoita riittää, Kanniainen kirjoittaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Sauli Niinistö Maahanmuuton kustannukset Vesa Kanniainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: Hallituksen salailu osoittaa jälleen, minkälainen tabu maahanmuutto on

Suuret EU-maat siirtyivät nopeasti perussuomalaisten linjalle – Purra: ”Jäsenmaissa ymmärretään, ettei uusi siirtolaisvyöry ole enää mahdollinen”

Juvonen: Laittomasti maassa oleskelevien määrä ja kustannukset selvitettävä

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








