

PS ARKISTO
Ilmastohypetys maksaa: Kaupassa joutuu miettimään entistä tarkemmin, mitä laitetaan ostoskärryyn – ”Ruuan hinta on noussut selvästi”
Sähkö- ja polttoainelaskujen hintojen nousu syö kotimaista ostovoimaa. Lisäksi kotitalouksien kurjimusta pahentaa entisestään ruuan hinnan nousu. Yhä useamman suomalaisen lompakko kevenee, kun hallitus jatkaa ylikunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa.
Äänekoskelainen perheenäiti Marja Kolari tietää, että ruokamenot tekevät suuren loven arjen menoihin.
– Yritän miettiä tarkkaan, mitä ostan ja valmistan itse ruokaa. Silti rahaa kuluu yllättävän paljon. Se ei koske lihatuotteita vaan ihan kaikkia tuotteita, Kolari kertoo.
Kolarilla on miehensä kanssa neljä lasta, joista yksi asuu vielä kotona.
Kolarin kolmihenkisen yrittäjäperheen keskimääräiset ruokamenot ovat kuukaudessa noin 500-600 euroa. Tähän sisältyy myös esimerkiksi kaikki pesuaineet, wc-paperit ja lemmikkieläinten ruoka.
– Ruuan hinta on noussut viimeisen vuoden aikana selvästi. Ruuan hinta on aivan liian korkea ja sen arvonlisävero on liian kova. Alkutuottaja saa vain pienen osan siitä, mitä ruoka maksaa kaupassa. Asiakas maksaa loppupelissä kaiken, Kolari toteaa.
Ennuste povaa lisämenoja
Pellervon taloustutkimuskeskus PTT:n syyskuussa julkaiseman ennusteen mukaan ruuan hinta nousee ensi vuonna 1,8 prosenttia.
Esimerkiksi lihatuotteiden, maitotuotteiden sekä leivän ja viljatuotteiden hinnat nousevat ensi vuonna parin prosentin luokkaa.
– Ruuan pitäisi olla sen hintaista, että myös pienituloiset pystyisivät ostamaan monipuolisesti. Nyt käy niin, että jos on pienituloinen, joutuu valikoimaan mitä ostaa, eikä se ole kenenkään etu, Kolari sanoo.
Hän on huolissaan pientuloisten palkansaajien, eläkeläisten ja opiskelijoiden pärjäämisestä ruuan hinnan noustessa.
– Se karsii kaupassa käynnin hyvin tarkkaan ja sen mitä sieltä voidaan ostaa. Esimerkiksi juusto on kallista. Moni vanhus sanoo, että heillä on käytettävissä ruokaan noin sata euroa kuukaudessa. Mitä sillä loppupelissä saa hankittua? Kolari pohtii.
Maksetaan ilmastohypetyksestä
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite edellyttää päästövähennyksiä esimerkiksi ruoantuotannossa.
– Se kulminoituu tähän ruokaan ja muihin arjen menoihin. Polttoaineiden hinnat ovat aivan hirveitä. Minä en voi tehdä työtä ilman autoa. Turveyrittäjät on ajettu ahdinkoon. Hallitus ei ajattele mitä kehä kolmosen ulkopuolella tapahtuu, vaan haluaa yltiöpäisesti olla koko maailman pelastaja, Kolari tuumii.
Perussuomalaiset tekevät työtä, jotta hallituksen ilmastopolitiikkaan saataisiin maalaisjärkeä. Kolari liittyi puolueeseen viime vuonna.
– Vaakakupissa painoi se, että minulle on tärkeää suomalaisuus. Minut on kasvatettu termillä: uskonto, koti ja isänmaa. Isä oli sodassa ja äiti kotirintamalla. Olen kulkenut paljon maailmalla ja koen sydämessäni, että suomalaisuus on minulle ylpeydenaihe.
Kolarin mielestä pienellä Suomen kansalla on mitätön vaikutus koko maailman ilmastoon.
– Vasemmistovihreiden ilmastohypetys on mennyt ihan ylitse. Jo pienet lapset joutuvat miettimään, voivatko he syödä lihaa. Se on kuitenkin yksi osa tervettä ruokavaliota. Hyväksyn myös kasvisruuan, mutta ei meidän puolestamme voi päättää, mitä me syömme.
Kotimainen ruoka on ekoteko
Maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa lähiruuan eli kotimaisen ruuan hinnan nostoon, sanovat perussuomalaiset.
Jos EU pääsee päsmäröinnissään niskan päälle ja hallitus lähtee mukaan sen jokaiseen viherhumppaan, Suomesta loppuu ruuantuotanto, mikä uhkaa suomalaisten huoltovarmuutta.
– Suomalainen ruoka suomalaisille on ilmastoteko jo itsessään, muistuttaa perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Perussuomalaiset esittää Suomen kunnianhimoisten ilmastotoimien maltillistamista siten, että hiilineutraaliustavoitetta siirrettäisiin vuoteen 2050 eli samalle tasolle EU:n ja Suomen oleellisten kilpailijamaiden kuten Ruotsin ja Saksan kanssa.
– Unionin tasolla olisi mahdollista vaikuttaa näihin asioihin esimerkiksi lisäämällä päästöoikeuksia markkinoille ja tekemällä sellaista politiikkaa, että kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista ei pyrittäisi eroon niin nopeasti, koska se ei ole mahdollista, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Purran mielestä ilmastopolitiikkaan sisältyy paljon ristiriitaisuuksia. Hän nostaa esimerkiksi hallituksen, erityisesti vihreiden, nuivan suhtautumisen kotimaiseen maatalouteen ja ruuantuotantoon.
– Se tarkoittaa sitä, että kun ilmastotoimia aletaan kiihkeästi tekemään, suomalaisen ruuan hinta nousee. Siitä sitten seuraa se, että me syömme ulkomaista ruokaa, jota rahdataan tänne laivoilla ja lentokoneilla. Se ei ole järkevää ilmaston kannalta eikä myöskään suomalaisen maatalouden ja huoltovarmuuden kanssa.
Polttoaine- ja sähköveroja alas
Suomessa vihreän politiikan kustannukset ovat useita miljardeja. Purran mukaan miljardit olisivat paremmassa hyötykäytössä siten, että tavallisen kansalaisen asumisen, liikkumisen ja ruuan hintojen nousun korotuksia hillittäisiin.
– Esimerkiksi niin, että polttoaineen hintaan kohdistuvia veroja maltillistettaisiin, tietysti puhumattakaan vaikkapa kotitalouksien sähköverosta niin, että maksutaakka ei olisi näin korkea.
Kansalaiset näyttäisivätkin olevan kyllästyneitä vihreän politiikan alati paisuvista kustannuksista. Tästä kertoo mm. se, että polttoaineveron kohtuullistamista esittävä kansalaisaloite sai vaadittavat 50 000 nimeä kasaan ennätysajassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- punavihreä ideologia ilmastotoimet polttoaineverotus asuminen ja liikkuminen päästövähennykset ostovoima ruuan hinta elinkustannukset kotimainen ruoka Riikka Purra Laura Huhtasaari Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Bensalitran hinta jo lähes kaksi euroa – Luukkanen: Punavihreä hallitus siirtää Suomea takaisin 1800-luvulle – ”Kurjistaminen näkyy joka paikassa”

PS haluaa vahvistaa kansan ostovoimaa keventämällä veroja ja leikkaamalla turhasta – Ranne: ”Valtion tehtävä on palvella suomalaisia, siihen ei kuulu minkäänlainen maailmanparantaminen”

Suomalaiset helisemässä polttoaineiden hintojen kanssa – Peltokangas: Suora leikkaus veroon on ainoa toimiva keino

Kokoomus ei halua keventää polttoaineen verotusta – perussuomalaiset pitävät korkeita pumppuhintoja kurittamisena

Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Ammattidiesel otettava käyttöön Suomessa – bensakuskiakin paleltaa

Sähkökriisi tuuperruttamassa Euroopan talouden – jättipankki arvioi kotitalouksien energialaskujen nousevan vielä 50 prosenttia

Kansalaisaloite keräsi nimet kasaan parissa päivässä: Kipuraja ylitetty – autoilun elvytyspaketti etenee eduskuntaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








