

MIKA RINNE
Kaupunkilaiset ja perussuomalaiset vastustavat vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä: ”Myyntihankkeesta luovuttava – kalliin konsulttiyhtiön rahoittaminen lopetettava heti”
Jyväskylän perussuomalainen valtuustoryhmä vastustaa kaupungin kokonaan omistaman energia- ja vesiyhtiö Alvan vähemmistöosuuden myyntiä.
Valtuustoryhmään kuuluvat kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sekä kaupunginvaltuutetut Kauko Isomäki ja Tapani Mäki.
Jyväskyläläisiä huolestuttaa, miten käy esimerkiksi veden hinnalle, jos kaupunki myy yhtiöstä 30-40 prosenttia. Kaupunki on tilannut vähemmistöosuuden myynnistä esiselvityksen konsulttiyhtiö KPMG:ltä.
– Vastustamme Alvan yksityistämistä. Haluamme luopua myyntihankkeesta ja lopettaa kalliin konsulttiyhtiön rahoittamisen heti, Kankaanniemi esittelee valtuustoryhmän vaatimuksia.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Isomäki sanoo, että yksityistämiseen liittyy isoja riskejä.
– Jos omistajaksi tulisi joku yksityinen ulkomainen tai kotimainen taho, niin se ei laita turhaan rahaa kiinni yhtiöön. Jossain vaiheessa tulee paine saada omistukselle tuottoa ja silloin kaukolämmön ja veden asiakashinnat nousevat, Isomäki selvittää.
Kaupunkilaisilla aito huoli
Isomäki puhui perussuomalaisten valtuustoryhmän vaatimuksista Jyväskylän kaupungin järjestämässä ja Alvaan liittyvässä avoimessa keskustelutilaisuudessa torstai-iltana.
Alun perin perusuomalaisten ex-kansanedustaja Kauko Tuupaisen ideoima tilaisuus täytti Jyväskylän pääkirjaston sata henkeä vetävän salin hetkessä ja kymmeniä ihmisiä jäi salin ulkopuolelle.
Jyväskyläläisten kysymyksiin oli vastaamassa kaupungin luottamushenkilöitä, kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumelaa (vihr.), 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperää (kok.) tai 2. varapuheenjohtaja Eila Tiaista (vas.) tilaisuus ei kiinnostanut.
Äänessä olleet kaupunkilaiset vastustivat tiukkaan sävyyn Alvan myyntiaikeita. Välillä demaritaustainen kaupunginjohtaja joutui rauhoittelemaan kuumentunutta huutelua.
Koivisto perusteli kuulijoille mahdollista vähemmistöomistajaa sillä, että se toisi yhtiöön lisää osaamista, jakaisi riskiä muuttuvalla energiasektorilla ja toisi myös rahaa.
– Kaupungille pitää jäädä enemmistöosuus ja määräysvalta yhtiöstä. Vaaraa sille, että joku tulisi omistajaksi ja määräisi veden hinnan, ei ole, Koivisto painotti huolestuneelle yleisölle.
Ostaja haluaa päätösvaltaa
Kankaanniemi suhtautuu kaupunginjohtajan puheisiin kriittisesti.
– Määräysvalta ei ole itsestään selvä asia. Yksityinen ostaja odottaa tuoton lisäksi myös päätösvaltaa, maksettuaan omistuksestaan hyvän hinnan, Kankaanniemi huomauttaa.
Hänestä osaomistukseen liittyy myös rakenteellinen ristiriita.
– Osakeyhtiön tavoite on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa ja kaupungille se on palveluyhtiö, joka haluaa pitää kaupunkilaisten maksut kohtuullisena, Kankaanniemi muistuttaa.
Päätöksiä julkisuudelta piilossa
Yleisötilaisuuteen osallistunut Arto Nurmela oli huolestunut mahdollisen osakassopimuksen julkisuudesta, jonka yksityiskohdat kuuluvat kaupunginjohtajan mukaan liikesalaisuuden piiriin.
– Ymmärrän yhtiön kehittämisen, mutta minua huolestuttaa asioiden ja päätöksenteon kätkeminen yrityssalaisuuden taakse. Tämä on tärkeä asia. Kyse on yhteisestä omaisuudesta ja en halua sen taakse kasvotonta voimaa, Nurmela toteaa.
Myös perussuomalaisten valtuustoryhmä pelkää, että vähemmistöomistajan myötä päätöksenteko menisi nykyistäkin salaisemmaksi.
– Kaupungin omistaman yhtiön päätöksenteon julkisuus on jo nyt heikkoa. Mikäli yksityinen omistaja tulee mukaan, niin asiat menevät liikesalaisuuden piiriin. Julkisuus ei mene parempaan suuntaan, ellei lakia muutettaisi edellyttämään laajempaa julkisuutta, Kankaanniemi kertoo.
Kuluttajaliitto tyrmää
Jyväskylän kaupungin suunnitelmat vesihuollon osittaisesta yksityistämisestä on herättänyt keskustelua myös valtakunnallisella tasolla.
Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan yksityisen omistajan tulo luonnollisen monopolin omistajaksi aiheuttaisi tarpeen sääntelyviranomaisen perustamiselle. Sääntelyä tarvittaisiin etenkin talouden läpinäkyvyyden turvaamiseksi ja hinnoittelun pitämiseksi kohtuullisena.
Kuluttajaliitto puolestaan tyrmää täysin luonnollisten monopolien yksityistämisen. Kuluttajaliiton mielestä vesihuoltoa ei saisi yksityistää edes osittain, koska riskinä on, että yritys käyttää monopoliasemaansa kuluttajan vahingoksi.
– Kansainvälisten kokemusten mukaan yksityisen omistuksen myötä investointeja on tingitty ja asiakasmaksuja korotettu voitontavoittelun hengessä niin paljon kuin sielu sietää, Kankaanniemi kertoo.
Kansalaisaloite vastustaa
Vesihuollon yksityistämisen estämiseksi on tehty myös kansalaisaloite, joka keräsi kahdessa päivässä eduskuntakäsittelyn oikeuttavat 50 000 allekirjoitusta.
Aloitteessa halutaan, että julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille estetään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.
– Valtion on vaikea lailla estää kuntaa myymästä omaisuuttaan. Tehtävä voi olla hankala perustuslain näkökulmasta. Kansalaisaloite on kuitenkin selkeä viesti, että kansa ei hyväksy vesihuollon yksityistämistä ja sen joutuvat poliitikot ottamaan huomioon, Kankaanniemi sanoo.
Jyväskylän kaupunki ei ole vielä tehnyt minkäänlaista päätöstä Alvan yksityistämisestä.
Kaupunki saa maaliskuussa suuntaa-antavat tarjoukset, jolloin tiedetään mitkä tahot ovat kiinnostuneita yhtiön vähemmistöomistusosuudesta.
Kaupunginjohtaja Koiviston mukaan prosessi päättyy siihen, jos sopivaa ehdokasta ei löydy. Mikäli ostajaehdokas löytyy, niin kaupunginvaltuusto voi päättää kaupasta aikaisintaan kesäkuussa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kaupunkilaiset Kuluttajaliitto hinnoittelu Alva vesihuolto Tapani Mäki Kauko Isomäki Jyväskylä Yksityistäminen Toimi Kankaanniemi perussuomalaiset kansalaisaloite hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Pohjavesiä ei saa myydä – kaupat estettävissä lakimuutoksella

Tavio: Salliiko Marinin hallitus vesilaitoksien myymisen? – ”Vaarana on kuluttajahintojen jyrkkä nouseminen”

Elomaa: Suomen on pidettävä kansainväliset sijoittajat erossa pohjavesistämme ja kuntien vesiyhtiöt omissa käsissä

Perussuomalaiset hallitusneuvotteluista: Valtion omaisuuden jatkuva myyminen on hyvin vastuutonta politiikkaa – ”Eikö Caruna-kauppa opettanut vihervasemmistolle mitään?”

Caruna-Pekka taivasteli sähkön hintaa

Kaupunkilaisille ja perussuomalaisille erävoitto – Jyväskylä keskeyttää selvityksen vesihuollon yksityistämisestä

Helsingin piirin tupaantulijaiset: Nuorennusleikkaus, paljon uusia someseuraajia ja listat täyteen kuntavaaliehdokkaita
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








