Kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet – Koponen: ”Kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat käytetään”

Vuodesta 2000 alkaen maailman yhteenlasketun kehitysyhteistyön määrä on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan nälkä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabimaissa on kasvanut 91,1 % YK:n ruokajärjestö FAO:n raportin mukaan. Ruokapulasta kärsii jo 69 miljoonaa ihmistä, kun luku vuonna 2000 oli 37 miljoonaa. Kansanedustaja Ari Koponen toivoo kehitysyhteistyön vaikuttavuuden kriittistä tarkastelua.

Selvityksessä ovat mukana Arabiliiton jäsenet eli esimerkiksi Somalia, jonne Suomi suuntasi eniten kehitysyhteistyörahoitustaan vuonna 2020, hieman yli 25 miljoonaa euroa. Vuosina 2000-2021 Suomi maksaa kehitysyhteistyörahoitusta yhteensä yli 17,5 miljardia euroa, tämän vuoden osuuden ollessa siitä lähes 1,3 miljardia euroa.

– On paikallaan kysyä, miten nälänhätä on voinut kasvaa yli 90 % samassa ajassa kuin kansainväliset kehitysyhteistyörahat ovat kaksinkertaistuneet? Mitä 20 vuodessa on konkreettisesti saatu aikaan veronmaksajien rahoilla eli 17,5 miljardilla eurolla? kyseenalaistaa kansanedustaja Ari Koponen.

Apu ei ole tuonut toivottua kehitystä

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma tähtää nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen. Kolmen viimeisen vuoden aikana aliravitsemus kuitenkin nousi raportissa listatuissa arabimaissa keskimäärin yli 15 %. Somaliassa aliravittujen osuus on jo lähes 60 %.

Koponen hämmästelee, miksei Sanna Marinin hallitus voi sanoa ääneen, ettei apu ole tuonut toivottua kehitystä, vaikka se on kasvanut vuosi vuodelta. Koposen mukaan nykyisessä muodossaan kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet.

– Kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat käytetään, päättää Koponen.