

Viikon 4/2018 luetuin
Kehitysapu valui johtajan ökypalkkaan ja kalalammikkoon – Suomen ulkoministeriö odottelee yhä rahojaan takaisin
Sambialaisen maataloustuottajajärjestö ZNFU:n toiminnanjohtaja eleli leveästi Suomen kehitysapurahoilla. Hän muun muassa nosti 29 000 dollarin kuukausipalkkaa. Ulkomaiset rahoittajat olivat suostuneet vain 15 000 dollarin kuukausipalkkaan, joka sekin on valtava summa maassa, jonka bruttokansantuote on vain 1300 dollaria henkeä kohti vuodessa.
Tämän lisäksi toiminnanjohtaja Ndambo Ndambo ohjasi ainakin miljoonan verran kehitysapurahoja omalle firmalleen ja oman maatilansa ehostamiseen. Rahoilla rakennettiin tenniskenttä, klubitalo, kalalammikko ja muuta mukavaa.
Eikä siinäkään vielä kaikki: erään lähteen mukaan johtaja pisti 5000 dollaria käyttörahaa povitaskuunsa lähes joka viikonloppu.
Viikonloppurahat, kalalammikot ja ökypalkka maksettiin Suomen ja Ruotsin rahoittaman kehitysyhteistyöprojektin budjetista. Nelivuotisen projektin kokonaisbudjetti oli 24,5 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 7,8 miljoonaa. Suomi ehti antaa projektiin viitisen miljoonaa, ennen kuin väärinkäytökset havaittiin.
Erityistilintarkastus paljasti väärinkäytökset
Järjestön kirjanpito oli niin huolimattomasti hoidettu, että tilintarkastuksen ammattilaisetkaan eivät pystyneet tarkkaan selvittämään, mihin rahat ovat menneet.
– Kaikkiaan jopa 2,9 miljoonaa euroa on saatettu käyttää väärin. Me emme tiedä vielä varmuudella, kuinka suuresta summasta on kyse, sillä asiaa käsitellään yhä, kertoo ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisjohtaja Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos Svenska Ylelle.
Tapausta tutkineen Ylen MOT-ohjelman mukaan projekti aloitettiin vuonna 2009 ja sitä päätettiin jatkaa vuonna 2014. Tuolloin ulkoministeriö arvioi, että ”ohjelma on yksi menestyneimmistä ohjelmista Sambiassa”.
– Olihan se yllätys, että kävi näin. Aiemmin meillä on ollut hyvää yhteistyötä ZNFU:n kanssa, kertoo Kuvaja-Xanthopoulos.
Järjestön kautta maksetun tuen oli tarkoitus vähentää maaseudun köyhyyttä Sambiassa. Ja varmasti monien yksittäisten henkilöiden köyhyys onkin vähentynyt.
Erään kerran Ndambo Ndambo osti 300 lehmää järjestön hallituksen jäseneltä 100 000 eurolla. Ndambo piti 150 lehmää itse, antoi 100 lehmää serkulleen ja 50 järjestön talousjohtajalle. Maatalousjärjestö maksoi lehmänkaupat.
Luonnonpuisto omalle farmille
Kaikkein eniten omaa köyhyyttään on vähentänyt Ndambo Ndambo. Hän on kuitenkin avokätisesti halunnut tarjota muillekin mahdollisuuden päästä nauttimaan kehitysaputyön tuloksista. Zambian Observer -lehden mukaan Ndambo Ndambo on avannut osan maatilastaan yleisölle. Luonnonpuistossa on mahdollisuus katsella villieläimiä, kalastaa, golfata, uida ja viettää juhlia. Tietenkin pientä pääsymaksua vastaan.
Alueella on oppaan mukaan 20 seepraa, 16 strutsia, emuja ja antilooppeja, joten katseltavaa riittää.
Takaisinmaksusta neuvotellaan – vain rippeitä takaisin
Ulkoministeriö päätti jo lokakuussa 2016 vaatia osan rahoista takaisin. ZNFU:n uuden johdon kanssa on sovittu, että järjestö maksaa takaisin 183 000 euroa toiminnanjohtajan ylimääräisistä palkkakustannuksista. Rahat piti saada takaisin jo viime vuoden lopussa.
Lisäksi UM haluaisi maksamistaan viidestä miljoonasta vielä 600 000 euroa takaisin, mutta ZNFU:n johto on sitä mieltä, että ne rahat on käytetty täysin asianmukaisesti yleisavustuksena.
Suurin ongelma takaisinmaksun kannalta on kuitenkin se, että järjestöllä ei ole yhtään rahaa. Ulkoministeriön täytyy siis vain tyytyä odottamaan.
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että ZNFU tulee maksamaan rahat takaisin, koska muutoin heillä tulee olemaan vaikeuksia löytää uusia rahoittajia jatkossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aholta tiukka ”ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – ”Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Nykyistä kehitysapu voi kutsua ennemmin kehittymättömyysrahaksi

Kehitysmaiden johtajat polkevat omien kansalaistensa oikeuksia – Eerola: ”Tilanne olisi parempi, jos Afrikan valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








