

LEHTIKUVA
Kehitysyhteistyön sopeutukset tarkentuvat – vähennyksiä muun muassa monenkeskiseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun
Hallitusohjelman mukaiset vähennykset kohdistuvat erityisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Niin sanotut maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa. Vähennyksiä kohdistuu myös monenkeskiseen yhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana aikaisempaan budjettikehykseen verrattuna yhteensä 1 030 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön tänään julkaistu kehysehdotus vuosille 2024-2028 tarkentaa sopeutusten kohdentumista.
Humanitaarista apua vähennetään
Suurimmat vähennykset kohdistuvat maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön, josta vähennetään kehyskauden aikana yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa. Monenkeskisen yhteistyön kokonaistaso laskee noin 160 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua vähennetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa varsinaiselta kehitysyhteistyömomentilta.
Ukrainan humanitaarisen avun tarpeisiin on varauduttu vastaamaan asianmukaisesti osana Ukrainan kokonaistukea. Näiden lisäksi kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus.
– Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Tuki Ukrainalle jatkuu
Kehysehdotus vahvistaa, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu myös Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.
Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.
Maaohjelmien lisäksi sopeutuksia tullaan tekemään läpileikkaavasti kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkaukset tehtiin muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon (IFAD), joka on YK-järjestö.
Vähennykset toteutetaan asteittain
Vähennykset toteutetaan asteittain ja kohti hallituskauden loppua, mikä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat vuoden 2024 loppuun asti. Vuosien 2024 ja 2025 aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee 600-630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituskauden painopisteet tarkentuvat kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- monenkeskinen yhteistyö maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö kehitysavun leikkaus kehitysyhteistyömäärärahat kehityspolitiikka humanitaarinen apu Kehitysyhteistyö Hallitusohjelma Ville Tavio Petteri Orpo Ukraina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomelta tukea Israeliin – Tavio: Hamasin tulee vapauttaa panttivangit

Vihreään ilmastorahastoon leikkaus

Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

”From the River to the Sea” – Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistys järjesti mielenosoituksen holokaustin uhrien muistopäivänä

Tel Avivin hallinto-oikeus päätti: Palestiinalaiset seksuaalivähemmistöt oikeutettuja turvapaikkaan Israelissa

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde – perussuomalaiset ministerit: Suomen tuki jatkuu niin kauan kuin on tarvetta

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








