

LEHTIKUVA
Kela-taksien palvelutaso puhututtaa – taksifirma puolustautuu: Kela saa mitä on tilannut
Menevä Oy on hoitanut Uudenmaan Kela-taksitilauksia huhtikuusta lähtien. Sopimus Kelan kanssa on merkinnyt yritykselle suurta kasvua. Myös ongelmia on ollut. Monet asiakkaat valittavat pitkistä odotusajoista ja kuljettajien puutteellisesta kielitaidosta. Menevä Oy:n toimitusjohtaja puolestaan painottaa, että kyse on siitä, millaisen palvelutason Kela on asiakkailleen tilannut.
Uudellamaalla Kela-kyytejä ajetaan päivässä reippaasti yli 3 000. Kyse on siis isosta bisneksestä. Menevä Oy:n oma henkilöstömäärä peräti kolminkertaistui uuden sopimuksen myötä. Samalla Menevän toiminnan piirissä olevien taksien määrä nousi sadasta yli tuhanteen.
Näistä noin 600 ajaa Kela-kyytejä, kertoo Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen Suomen Uutisille. Uudenmaan lisäksi Menevä hoitaa Kela-kyytejä myös Päijät-Hämeessä yhteisyrityksenä muiden taksifirmojen kanssa.
– Onhan tämä ollut hurja vuosi kokonaisuutena ajatellen, toimitusjohtaja Tuomo Halminen sanoo.
Alkukankeudesta on päästy
Uudellamaalla ensimmäisen Kela-kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.
Ongelmiin kyllästynyt Kela pisti kilpailutuksen uusiksi. Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
– Aika pian päästiin sellaiseen tilanteeseen, että ainakaan autojen puutteen takia kyydit eivät myöhästy eikä niitä jää ajamatta, Halminen kertoo. Nyt ongelmissa on kyse lähinnä siitä, että jossakin on tapahtunut inhimillinen virhe: joko keskus tai kuljettaja on tehnyt virheen. Joskus myös asiakas voi esimerkiksi tilata vahingossa auton väärälle päivälle.
Toimitusjohtaja Halminen kertoo, että kuljetusten palauteprosentti on ollut selvässä laskussa. Ensimmäisen kuukauden aikana tuli 500 asiakaspalautetta, mutta elokuussa enää 250. Kun kuukausittain ajetaan kaikkiaan noin 50 000 kyytiä, niin vain noin 0,4 prosenttia niistä johtaa palautteeseen. Kaikki huonoa palvelua saaneet eivät tietenkään anna palautetta, mutta toisaalta osa asiakaspalautteesta on myös kiittävää. Aktiivisimpia palautteen antajia ovat olleet vakiotaksiasiakkaat, jotka myös käyttävät palveluja eniten.
Kelan tilaama palvelutaso on alhaisempi kuin ennen
Taksiuudistus on heijastunut myös Kela-kyyteihin. Lakimuutokseen saakka Kela-kyydit ajettiin ”samoilla spekseillä” kuin itse maksetut ”kovan rahan” kyydit, Tuomo Halminen kertoo. Auto tuli lähimmältä tolpalta varsin nopeasti. Ja koska takseilla oli päivystysvelvollisuus, tolpalla oli aina autoja.
– Se palvelu, mitä Kela ostaa meiltä ei ole enää samalla tasolla, Halminen sanoo. Tunnin aikaikkuna kyydeissä on tilaajan eli Kelan asettamana.
– Tämä on tietysti suuri harmi varsinkin paljon kulkeville asiakkaille, Halminen myöntää.
Menevä Oy:n toimitusjohtajan mielestä Kela tai Menevä ei ole onnistunut viestimään ihmisille riittävän hyvin sitä, että yhteiskunnan tilaama palvelu ei ole enää sillä tasolla millä se aikaisemmin oli.
Tunnin pelivara tuo palveluntarjoajalle mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ajojen järjestelyissä, mutta samalla se luo asiakkaille epätietoisuutta, että toimiiko tämä nyt oikein, kun kyyti tuleekin myöhemmin kuin ennen, Halminen kertoo.
Kuljettajien kielitaito on toistuva valitusten aihe
Monet Suomen Uutisten haastattelemat Kela-taksien asiakkaat pitivät kuljettajien puutteellista suomen kielen taitoa ongelmana.
– Me olemme toimineet pitkään maahanmuuttajataustaisten kuljettajien kanssa ja osaamme mielestämme hyvin arvioida, kuka palvelussa pystyy toimimaan, Halminen sanoo.
Toimitusjohtaja Halminen arvelee, että osa palautteesta on voinut johtua siitäkin, että maahanmuuttajakuljettajat ovat Uudenmaan reuna-alueilla uusi ilmiö.
– Aina kun saamme palautetta, että jonkun kielitaito ei ole riittävän hyvä, me haastattelemme kuljettajaa ja tutkimme, onko kielitaito riittävä. Seuraamme myös kuljettajan suoriutumista kokonaisuutena.
Halminen myöntää, että joidenkin kuljettajien osalta on jouduttu toteamaan, että heidän kielitaitonsa ei ole riittävä tässä palvelussa mukana olemiseen.
Pääkaupunkiseudulla Menevän kuljettajista on maahanmuuttajataustaisia noin puolet. Uudellamaalla kokonaisuudessaan ehkä kolmannes. Menevän näkökulmasta maahanmuuttajat sitoutuvat paremmin taksityöhön. Kantasuomalaisten vaihtuvuus on paljon suurempi, ja varsinkaan yövuoroissa ei kantasuomalaisia juurikaan enää näy.
Vakiotaksien tarjoaminen tuottaa haasteita
Kelan sopimuksessa on määritelty, että Menevä Oy:llä on velvollisuus osoittaa vakiotaksi sellaisille asiakkaille, joilla on erityinen palveluntarve. Usein tämä liittyy asiakkaan tarvitsemiin teknisiin apuvälineisiin. Asiakas voi myös muusta syystä tarvita tutun tukihenkilön. Esimerkiksi yksin matkustavat lapset tarvitsevat tutun ja turvallisen kuljettajan, jonka kyytiin uskaltavat lähteä.
Toimitusjohtaja Halminen myöntää, että sopivien vakiotaksien järjestäminen on ollut Menevälle iso haaste ja että osa asiakkaista on varmasti yhä tyytymättömiä.
– Asiakkaat ovat tottuneet entisen lain aikana valitsemaan itsellensä kuljettajan, jonka kanssa heillä synkkaa tosi hyvin, Halminen sanoo.
– Me olemme joutuneet vähän sellaiseen ”vakiotaksi-Tinderiin”, jossa me etsimme asiakkaalle vakiotaksin ja asiakas sanoo, että ”hei, ei tää ollutkaan kiva kuski, mä haluan toisen”. Tai sitten tulee muuta skismaa, kun kuljettaja ei ajanutkaan riittävän varovasti.
Uusimaa on Halmisen mukaan Kela-taksitoiminnan kannalta omanlaisensa alue, mikä johtuu väestön määrästä ja siitä, että erikoissairaanhoito on siellä. Siksi vakiotaksien saatavuus on muodostunut ongelmaksi Uudellamaalla. Päijät-Hämeessä ei vastaavia ongelmia ole.
– Uusimaa on kyytien määrän ja väkiluvun mukaan laskettuna kuusi kertaa suurempi alue kuin Päijät-Häme, mutta Uudellamaalla on 30 kertaa enemmän vakiotaksioikeuksia, Halminen kertoo.
Mitään ”Premium-Kela-palvelua” ei enää ole
Halmisen mielestä monet asiakkaat ehtivät vanhan lain aikana tottua liiankin hyvään palveluun.
– Valitettavasti vastaan tulee myös sellaisia asiakkaita, jotka toteavat, että minä ajan niin rahakkaita kyytejä täältä pitkiä pätkiä ympäri Uuttamaata, että minä tarvitsen sen Premium-kuljettajan, joka ajaa mersulla ja maksaa minun puolestani omavastuun, Halminen kärjistää.
Tuomo Halminen vakuuttaa, että tämän tyyppistä toimintaa on ”vanhassa taksimaailmassa” todellakin tapahtunut.
– Ihan samalla tavalla mekin koetimme silloin houkutella tolpalta tulleita asiakkaita hakemaan itselleen vakiotaksioikeutta Kelalta, niin me voimme sitten palvella sinua hyvin.
– Enää tällaista ”Premium-Kela-palvelua” ei ole. Nyt todetaan vain, että palvelu on kaikille sama. Vaikka asiakas ajaakin kuljettajien kannalta houkuttelevia kyytejä, kukaan ei enää lähde asiakkaan omavastuita maksamaan, Halminen sanoo.
Kova kasvu, kovat riskit
Ennen Kela-sopimusta Menevä Oy teki viime vuonna 4,7 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 700 000 euron tappion. Kela-sopimus on tuonut paljon uutta bisnestä ja kasvua, mutta siihen liittyvät sopimussakot voivat olla hyvinkin suuria. Sakkoja tulee muun muassa siitä, jos tilauskeskus ei vastaa asiakkaan puheluun tietyn jonotusajan kuluessa. Sopimussakkoja tulee myös ajamatta jääneistä kyydeistä. Lisäksi Menevä joutuu maksamaan asiakkaalle korvaavan kuljetuksen.
– Taksihommaa tehdään merkittävältä osin rakkaudesta lajiin. Toivotaan, että tämä muodostuu jonain päivänä kannattavaksi bisnekseksi, toimitusjohtaja Halminen sanoo.
– Nyt eletään taksialan murroksessa investointivuosia, satsataan kasvuun ja yritetään pitää nenä pinnalla.
Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat taksiuudistuksen jälkeen
Taksiuudistuksen jälkeen ala on alkanut kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia. Ruotsalainen Cabonline on ostanut pääkaupunkiseudulta isoja taksifirmoja, kuten esimerkiksi Kovasen.
– Ruotsalaiset kävivät meilläkin kahvilla, mutta me totesimme, että jos toiminta kiinnostaa ulkomaalaisia sijoittajia, niin miksi se ei kiinnostaisi suomalaista perheyritystä, Halminen kertoo. Niinpä 1970-luvulla aloittanut Menevä päätti jäädä ”kiusallaan” vielä yrittämään itsenäisesti.
Suomen Uutiset kertoi Kela-taksien asiakkaiden kokemista ongelmista erillisessä jutussaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen haluaa hallitukselta vastauksia haja-asutusseutujen taksipalveluista

Lehto: Miten varmistetaan vammaisten asiakkaiden taksimatkojen turvallisuus, jos kuljettajat eivät osaa suomen kieltä?

Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra: Hallitus, tuokaa taksit takaisin

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii ”taksibasaarien” rauhoittamista

Rikolliset ovat hälyttävän usein ruotsalaisen taksin puikoissa – erityisen usein kyse on seksuaalirikollisesta

Slunga-Poutsalo: Taksiyrittäjien on saatava heille kuuluvat omavastuuosuudet

Traficom perunut yli 2 000 taksilupaa – puuttuvia Y-tunnuksia, vajetta ammatillisen pätevyyden osoittamisessa ja vilunkia yrittäjäkokeessa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








