Keskuspankin alhainen korkotaso, lisääntynyt sääntely ja pankkivero kuivattavat pk-yritysten rahoituksen

Euroopan keskuspankki on pidättäytynyt koronnostoista erityisesti avustettavien valtioiden velkaongelmien takia. Näiden ongelmien vuoksi keskuspankilla on paine laskea korkoa edelleen.

Keskuspankin alhainen korkotaso kuivattaa pk-yritysten pankkirahoituksen ja vääristää rahoitusmarkkinoita yleisesti. Keskuspankin olisi välittömästi nostettava korkotasonsa vähintään tasolle 2,00 %. Näin väittää Stanfordin yliopiston kansainvälisen talouden professori Ronald McKinnon 29.3.2013 julkaistussa artikkelissaan. McKinnon kirjoittaa Yhdysvaltain kokemuksista, mutta Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2013 julkaisema työpaperi finanssikriisin kokemuksista kertoo samoista ongelmista Euroopassa.

McKinnonin mukaan keskuspankin korkojen laskeminen kohti nollaa häiritsee pankkien lainanantoa, koska se ei mahdollista keskimäärin noin kolmen prosenttiyksikön korkoeroa yritysten lainojen ja talletuskorkojen välillä. Olematon korkoero ei riitä kattamaan pankin hallinnollisia kustannuksia ja riskejä. Lainattaessa pienille ja keskisuurille yrityksille hallintokustannukset lainattua euroa kohden ovat suuremmat kuin suurempia summia lainattaessa.

Korkotason painuessa nollaa kohti suuremmat yritykset pystyvät hankkimaan rahoitusta suoraan markkinoilta ilman pankkia alle 1 %:n korkotasolla, toteaa professori McKinnon. Pankit  tarjoavat parhaille pienyritysasiakkaille samanaikaisesti lainaa 3,5 %:n korolla.

Pankkien sääntelyä on rahoituskriisin varjolla lisätty, mikä tekee pankkien lainanannon pk-yrityksille kalliimmaksi ja pakottaa pankit kasvattamaan lainan korkoon lisättävää riskilisää eli korkomarginaalia. Samanaikaisesti suuryritysten kannattaa lainata markkinoilta suoraan. Tämä jättää professori McKinnonin mukaan pankin lainasalkkuun tyypillisesti pk-yritysten lainoja, jotka ovat riskialttiimpia kuin suurempien yritysten lainat. Pk-yrityksille annettavat lainat vaativat suuremman riskin vuoksi pankilta suurempaa omaa pääomaa tai sitten pankki joutuu supistamaan lainanantoaan.

Suomessa ongelmaa pahentaa hallituksen päätös kerätä pankkiveroa riskipääomasta vuosina 2013–2015.