

waverlylabs
Kielimuurit kaatuvat – kuuloke kääntää puheen lennosta
Digivallankumouksen seurauksena pakkoruotsi saattaa joutua romukoppaan – ainakin, jos amerikkalaisen startup-yrityksen tuotteesta tulee arkipäivää. Waverly Labs kertoi keväällä kehittävänsä kuulokojeen oloista sovellusta, joka kykenee kääntämään käyttäjän puheen reaaliajassa toiselle kielelle. Tieteishöpinältä kuulostavalle ajatukselle riittää kysyntää, sillä firma keräsi kesän aikana joukkorahoituksen avulla yli 2,5 miljoonaa dollaria vehkeen ennakkotilauksina. Rahoitustavoite ylittyi 31-kertaisesti.
Waverly Labs on kehittänyt tuotetta vuodesta 2013 ja lupaa laitteen kykenevän ilmestyessään toukokuussa 2017 kääntämään viittä länsimaista kieltä: englantia, espanjaa, ranskaa, italiaa ja portugalia. Lisää kieliä – kuten venäjä ja arabia – yritys lupaa myöhemmin ensi vuonna. Kunnianhimoinen tavoite on kattaa pikavauhtia valtaosa maailman kielistä. Laitteen ennakkohinnaksi on ilmoitettu 300 dollaria.
Korvakääntäjä on oiva esimerkki digivallankumouksesta, joka parhaillaan muuttaa maailmaa isolla kädellä. Jos maapallolla kaikki ihmiset voisivat kommunikoida sujuvasti keskenään, murtaisi se totaalisesti perinteiset valtarakennelmat ja laittaisi nykyisille valtaapitäville sormet syvälle suuhun.
Myönteisesti tekniikan kehitykseen suhtautuva henkilö voisi nyt ajatella, että kaikki vuodet kieliä opetellessa ovat valuneet hiekkaan. Näin ei välttämättä ole, eikä kyynelehtimiseen ole syytä: vaikka laite vaikuttaa lupaavalta, matkassa on huomattavasti mutkia ja laitteen käytössä on omat rajoituksensa.
Kuulokekääntäjä vaikuttaa esittelyn perusteella tällä hetkellä siltä, että henkevät keskustelut kybernetiikasta ja elämän tarkoituksesta jäävät sen avulla haaveeksi. Toki samaan hengenvetoon on hyvää päivää kirvesvartta myönnettävä, ettei tavallisen kansan arkinen rupattelu oikeasti vaadi kovin monen tuhannen sanan varastoa.
Koska laite perustunee algoritmiohjelmointiin ja koneelliseen kääntämiseen, tulokset lienevät harvoin täydellisiä. Erilaiset sanojen merkitykset ja sanonnat tuottavat huomattavia haasteita konekääntäjälle.
Nykyisellään laitevaatimus on, että kaikki keskustelijat käyttävät yrityksen tarjoamaa kuulokeosaa. Tämä rajoittaa selkeästi laitteen käyttöä, ellei sitten matkailija halua tyrkyttää omaa laitettaan jokaisen vastaantulevan puhekumppanin korvaan.
Ainakaan toistaiseksi Suomen kieli ei kuulu kehitteillä olevaan kielitarjontaan, joten jotakin konekorvan osaamaa valtakieltä meikämannenkin on taidettava. Jos siis haluaa päästä osaksi maailmaa, jossa kielimuurit ovat kaatuneet.
Katso video:
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








