

PIXABAY
Kiina suuntaa pehmeään vaikuttamiseen valtavia resursseja – nousevan mahdin voima vaikuttaa Suomenkin mediaan
Kiina on runsaan kymmenen vuoden ajan sijoittanut massiivisia rahasummia kansainväliseen mediaan ja uutistoimistoihin maailmankuvansa levittämiseksi ja Kiinan sisäisen vakauden turvaamiseksi. Ruotsissa asiasta ollaan erityisen huolissaan – aiheesta kirjoittaa Expressen.
Propaganda ei ole kielteinen sana Kiinassa. Presidentti XI Jinping muistutti median tehtävästä vieraillessaan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan Päivälehdessä nelisen vuotta sitten. Median tärkein tehtävä on presidentin mukaan välittää keskuskomitean ajatukset kansalle. Median on oltava lojaali ja ”kannettava puolueen sukunimeä”, kuten Xi Jinping vielä ohjeisti.
”Pehmeä vaikuttaminen” keskeistä
Vuonna 2007 Kiinan kommunistinen puolue nimesi ”pehmeän vaikuttamisen” keskeiseksi keinoksi vaikuttaa maailman mielipiteeseen. Kaksi vuotta myöhemmin Kiina sijoitti maailmanlaajuiseen mediaan jo 5,7 miljardia euroa. XI Jinpingin kaudella vauhti on vain kiihtynyt.
– Siitä lähtien kun Xi Jinping nousi valtaan vuonna 2012 poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen kontrolli on kiristynyt ja ideologia on saanut lisää painoarvoa Kiinassa. Propaganda on kommunistisen puolueen oman ilmoituksenkin mukaan sen ”elinehto”, kuvailee Canterburyn yliopiston professori Anne-Marie Brody.
Johto haluaa turvata oman asemansa
– Kiinan johdon suurin huolenaihe on maan sisäinen vakaus ja maan nykyisen hallinnon johtavan aseman turvaaminen, sanoo tutkija David Bandurski Hong Kongin yliopistosta.
– Tämä määrittää valtion kaikkea toimintaa myös ulkomailla. Kyse on ”monimutkaisten vivahteiden poistamisesta” viestinnästä, liittyen vaikkapa ihmisoikeuksiin tai ympäristöpolitiikkaan. Kaiken on tapahduttava Kiinan ehdoilla, tutkija tarkentaa.
Massiivinen mediakoneisto
Kiinan valtion ulkomailla toimiva mediakoneisto on massiivinen: Uutistoimisto Xinhua on läsnä yli 200 maailman maassa ja sillä on 180 toimistoa kautta maapallon. CGTN-tv-yhtiö tuottaa ohjelmia neljässä maanosassa. CRI-radioketju tuottaa 2 700 tuntia ohjelmaa vuorokaudessa 44 eri kielellä.
Englanninkielisellä China Daily -sanomalehdellä on 500 toimittajaa ja lehden voi tilata myös 23 Euroopan maassa. Kiina tiettävästi myös maksaa eri puolilla maailmaa toimiville medioille kiinalaisen materiaalin julkaisemisesta.
Erilaisia lähestymistapoja vaikuttamiseen
Kiinan ja vaikkapa Venäjän lähestymistavat kansainväliseen vaikuttamiseen median keinoin ovat hyvinkin erilaiset. Georgian valtionyliopiston tutkimusassistentti Maria Repnikovan mukaan Venäjän lähestymistapaa vaikuttamiseen voi kuvata ”konstruktiiviseksi” ja Kiinan puolestaan ”destruktiiviseksi”.
– Venäjän lähestymistavassa halutaan murtaa länsimainen poliittinen käsitys maailmasta osoittamalla sen heikkoudet ja taustalta loistava tekopyhyys. Kiinalainen metodi puolestaan korostaa ja kaunistelee Kiinan omia saavutuksia ja pyrkii rakentamaan uskottavuutta sitä kautta, Repnikova määrittelee.
Laineet lyövät Suomeen asti
Kiinan mediamahdista saatiin viime vuoden lopulla maistiaisia Suomessakin. Helsingin Sanomat julkaisi Kiinan kommunistisen tasavallan kokosivun propagandailmoituksen. Kiina ilmoitti maksetussa mainoksessa irtisanoutuvansa Hong Kongissa tapahtuvasta väkivallasta. Propagandailmoitus herätti Suomessa laajaa suuttumusta ja kummastusta, irtisanoutuipa yksi HS-kolumnistikin protestiksi. Lehden päätoimittaja Kaius Niemi saikin urakalla selitellä asiaa parhain päin.
Mielenkiintoinen kysymys on sekin, missä määrin suomalaiset lehdet voivat vapaasti kirjoittaa kommunistidiktatuurin edesottamuksista. Esimerkiksi Sanoma-konsernin ja kommunistisen mahtivaltion välillä on taloudellinen kytkös. Kone Oyj:n pääomistaja on samalla Sanoma Oyj:n suuromistaja. Sama suuromistaja on lisäksi päättävässä asemassa molemmissa yhtiöissä. Kone Oyj:n pääasiallinen markkina-alue on Kiina.
Pehmeää vallankäyttöä soveltavavalla Kiinalla lienee suhteellisen pieni kynnys tarvittaessa käyttää vaikutusvaltaansa Sanomien suuntaan, esimerkiksi näin: pitäkää toimituksenne kritiikki kohtuullisena tiettyjen avainhankkeidemme suhteen, tai muutoin sidosryhmienne toiminta saattaa kohdata Kiinan markkinoilla odottamattomia vastoinkäymisiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








