Kiinan toiseksi suurin rakennusyhtiö Evergrande on velkaongelmissa. Yhtiön pitäisi torstaiksi loihtia 83,5 miljoonaa dollaria dollarimääräisen velan korkoihin ja noin 36 miljoonan dollarin edestä juaneja pankkilainojen hoitamista varten. Talousanalyytikot eivät usko Kiinan antavan rakennusjätin romahtaa, mutta hermoilu on näkynyt markkinoilla.
Kiinan markkinat ovat juhlapyhän vuoksi olleet kiinni. Hongkongin pörssissä Evergranden osakkeet halpenivat yli 10 prosenttia. Yhtiön markkina-arvo on lähestulkoon sulanut kokonaan lyhyessä ajassa. Tänä vuonna yhtiön osakekurssi on pudonnut 84 prosenttia.
Kiinan keskushallinto ja keskuspankki tuskin päästävät rakennusjättiä romahtamaan holtittomasti. Analyytikkojen enemmistö arvelee yhtiön joutuvan velkasaneeraukseen. Jotkut yhtiön velkojat jäävät nuolemaan näppejään.
Evergranden ongelmat voivat levitä muille aloille, kuten vakuutusalalle. Evergrandella on myös lukuisia tavarantoimittajia maaliyhtiöistä sementin valmistajiin. Osa näistä yrityksistä voi saada toimitusmaksunsa rakenteilla olevista kiinteistöistä.
300 miljardin dollarin velat
Evergrande on massiivinen yhtiö, mitataan sitä oikeastaan millä mittarilla tahansa. Yhtiöllä on yli 1 300 rakennusprojektia 280 kiinalaisessa kaupungissa. Yhtiössä työskentelee suoraan 200 tuhatta ihmistä, ja välillisesti yhtiö ”työllistää” miljoonia joka vuosi.
Yhtiön velkalasti on noin 300 miljardin dollarin suuruinen, vaikkakaan kaikki velka ei luonnollisestikaan ole dollarimääräistä.
Yhtiö ei ole pelkästään rakennusyhtiö. Sen toimintaan kuuluu myös urheilu, vapaa-aika ja elintarvikkeet. Joidenkin analyytikoiden mukaan ydinliiketoiminnasta poikkeaminen ja aggressiivisen velkarahoitteisen kasvun vuoksi yhtiö on ajanut itsensä vaikeuksiin.
Vaikka Kiinan hallinto ei päästäisikään yhtiötä kaatumaan, analyytikoiden mukaan yhtiön vaikeudet tulevat hidastamaan Kiinan talouskasvua. Jotkut analyytikot pelkäävät jopa niin sanottua Lehman-hetkeä. Investointipankki Lehman Brothersin konkurssi vuonna 2008 sysäsi Yhdysvaltain talouden finanssikriisiin, minkä vaikutukset heijastuivat koko maailmantalouteen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
