Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Kiinan kalastuslaivaston lukemattomat työntekijät vetävät troolia ympäri vuorokauden kaikilla maailman valtamerillä. Valtion tukeman kalastuslaivaston tarkka määrä on tuntematon, mutta valistuneen arvauksen mukaan aluksia on noin 6 000.
Kaiken taustalla on maapallon väestöräjähdys ja ravinnontarpeen jatkuva kasvu. Kalan ja merenelävien kysyntä on kasvanut samassa tahdissa ja moninkertaistunut muutamassa kymmenessä vuodessa.
Kala ja äyriäissaaliin arvo Kiinalle on vajaat 90 miljardia euroa vuodessa ja se kattaa 170 eri teollisuudenalaa. Voitot ovat suuria, sillä työntekijöille maksettava korvaus on nimellinen. Kyse on käytännössä usein orjuudesta. Kalojen käsittelyssä hyödynnetään puolestaan pohjoiskorealaisia orjia.
Kalastusalusten miehistöt kautta maailman ilmeisesti tietävät olevansa kestämättömässä tehtävässä, sillä vain neljännes laivoista ilmoittaa sijaintinsa AIS- tai muun vastaavan järjestelmän kautta. Käytännössä on mahdotonta selvittää, missä määrin maailman meriä tyhjennetään ja mistä eri lajeista alusten saalis koostuu.
Maailman suurin kalastuslaivasto on Kiinalla, se on kaksi kertaa suurempi kuin seuraavaksi eniten kalastusaluksia omaavilla Indonesialla ja Perulla.
– Kiina pistää silmään kahdella ratkaisevalla alueella. Sen kalastuslaivasto on maailman suurin ja toisaalta kiinalaiset syyllistyvät muita useammin laittomaan kalastukseen, toteaa Environmental Justice Foundationin (EJF) perustaja Steve Trent.
Hieman toivoa nykytilanteeseen antaa se, että YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa päätöslauselman kestävästä kalastuksesta.
Itse kalastus tapahtuu siten, että yksi ainoa alus pyydystää vaikkapa 7 000 haita, joilta leikataan evät lähetettäväksi herkkusuille Kiinaan. Delfiinit pilkotaan syöteiksi muille pyydystettäville lajeille, olivat uhanalaisia tai ei. Käytössä ovat laittoman pienisilmäiset verkot.
Valtamerien kalastus– ja kalateollisuusalukset ovat 100–200 metriä pitkiä, Pienimpiinkin mahtuu yli 7 000 kuutiometriä kalaa. Suurimmat pystyvät prosessoimaan 550 000 tonnia kalatuotteita.
Toki paikalliseen lajikatoon päättynyttä ryöstökalastusta harjoitettiin jo 1800-luvulla, mutta vasta globaali tehokalastus on tehnyt ilmiöstä liki dystooppisen. Kalat loppuvat maailman meristä. Se on huono uutinen kalaravinnosta riippuvaisille 3,3 miljardille ihmiselle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen summaa nasevaan tyyliinsä Euroopan riippuvuussuhteet.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoitti suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa Suomea Kiina-riippuvuuden vaaroista. Kiina-riskin tietoisen kasvattamisen sijaan Suomelle olisi Purran mielestä luontevampaa tiivistää teknologista ja kaupallista yhteistyötä Itä-Aasian korkeasti kehittyneiden demokratioiden, kuten Etelä-Korean ja Japanin, kanssa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
