Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner piti tänään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron. Puheenvuoro ohessa.
Suomen itsenäisyys täyttää huomenna 95 vuotta. Tähän juhlalliseen ajankohtaan eduskunta sijoittaa yksimielisen kunnianosoituksensa kaikille meidän sotaveteraaneillemme yleensä ja sotainvalideille erityisesti. Kunnianosoituksemme tapahtuu sotilasvammalain muutoksen muodossa ja kuuden miljoonan euron lisäyksellä kuntoutusmäärärahoitukseen.
Suomen itsenäisyyden säilymisestä kuuluu suurin kunnia niille sadoilletuhansille miehille ja naisille, jotka kohtalon vuosina 1939–1945 taisteluissa ja muissa sodan vaatimissa rintamaponnistuksissa pelastivat maamme. Kymmenet tuhannet antoivat henkensä, ja eloonjääneistä hyvin suuri osa sai kantaakseen sotainvaliditeetin taakan.
Sotainvalidien ja muiden veteraanien osa ei ollut helppo itsenäisenä säilyneessä Suomessa. Erityisellä häpeällä on muistettava 1970-lukua, jolloin eräs poliittinen virtaus sai paljon myötäjuoksijoita väheksymään sotaveteraaneja, jopa kritisoimaan heitä. Onneksi nuo häpeän ajat ovat kaukana takana ja sotaveteraaniemme arvostus ja kunnioitus on palannut ja kasvanut koko ajan. Perussuomalaisten ajatusmaailman yhtenä peruskivenä on aina ollut syvä kunnioitus isänmaatamme puolustaneita miehiä ja naisia kohtaan.
Nyt käsiteltävä lakialoite on askel oikeaan suuntaan, mutta vielä jää parannettavaa. Tavoitteena olkoon, että sotainvalidien kuntoutusoikeuden haitta-asterajoista päästään eroon ja kaikki veteraanit pääsevät tasa-arvoisesti kuntoutukseen niin halutessaan. Parannusta tarvitaan myös sen epäkohdan korjaamiseksi, että tällä hetkellä puolisoilla ei ole mahdollisuutta osallistua yhdessä veteraanien kanssa avokuntoutukseen, vaan ainoastaan laitoskuntoutukseen. Yhteiskuntamme velvollisuus olisi huomioida myös sotaorpojen asema.
Sotaveteraaneja on keskuudessamme enää 39 000 ja heidän keski-ikänsä on erittäin korkea, lähes 90 vuotta. Tämä eduskunnan kunnianosoitus heille ei tule yhtään liian aikaisin. Toivomme, että tämänpäiväinen lainmuutos ja lisämääräraha voisivat sotainvalidien kuntoutusta edistävinä toimina osaltaan myötävaikuttaa siten, että mahdollisimman moni veteraani olisi juhlistamassa itsenäisyytemme 100-vuotispäivää.
Lisätietoja: Pirkko Ruohonen-Lerner, puh. 050 512 2788
Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
