

JUSSI NUKARI
Kiristääkö Venäjä Suomea? Pakolaisvirtojen ohjailun kyyninen matematiikka
NÄKÖKULMA | Venäjän raja vuotaa. Keskustelu maahanmuutosta on kärjistynyt. ”Suvaitsevaisten” ja ”kriittisten” leireihin ryhmittymisellä saattaa olla yllättävä vaikutus – päättämättömyys, koska poliittinen johto ei halua asettua kummankaan puolelle.
Suomen ja Venäjän välinen raja on pysynyt tiiviinä vuosikymmeniä. Tilanne on muuttunut. Raja-asemille on ilmestynyt sadoittain Venäjältä pyrkiviä ihmisiä hakemaan turvapaikkaa. Heillä ei ole viisumeita. Tämä on erikoista. Venäjän rajavartiolaitos toimii sisäisen turvallisuuspalvelun sotilaallisesti organisoidun FSB:n alaisuudessa. Se ei tee vahingossa mitään.
Lähettääkö Venäjä Suomelle hienovaraisia viestejä? Vai vähemmän hienovaraisia?
Tällaisiako: ”Purkakaa pakotteenne. Krim on meidän. Täällä olisi 200.000 afgaania. Laitetaanko aluksi heidät tulemaan?
Onko kyse painostamisesta? Emme tiedä.
Sen sijaan tiedämme paljonkin siitä, miten väkisin käynnistettyä massamaahanmuuttoa tai sillä uhkaamista on viime vuosikymmeninä käytetty poliittisena aseena. Huippuyliopisto MIT:n professori Kelly Greenhill valottaa ilmiötä kirjassaan.
Greenhill on tunnistanut kymmenittäin tapauksia, joissa pahimmillaan miljoonien ihmisten virtoja on ohjailtu. Tarkoituksena on pakottaa vastaanottajamaan poliittinen johto toimimaan halutulla tavalla. Esimerkiksi Saudi-Arabia karkotti Persianlahden sodan yhteydessä 650.000 jemeniläistä takaisin kotimaahansa yrittäessään pakottaa maan luopumaan Saddam Husseinia tukevasta politiikastaan.
Kiristys perustuu lupauksiin siitä, että jos poliittinen johto suostuu vaatimuksiin, ihmisvirta katkeaa.
Kansainvälisen politiikan manööverit uhmaavat usein arkijärkeä. Niin nytkin. Greenhillin mukaan vastaanottajamaan sitoutuneisuus liberaalien demokratioiden periaatteisiin kasvattaa kiristyksen onnistumisen todennäköisyyttä. Samoin käy, mikäli syntyy voimakas muuttoliikettä kannattava tai vastustava liike.
Hankalin tilanne kohdemaan johdon kannalta syntyy, kun osa kansasta vastustaa ja osa kannattaa tulijavirtaa voimakkaasti. Poliittinen johto ei voi tehdä mieliksi kummallekaan leirille ilman, että toinen loukkaantuu verisesti. Kiristys perustuu juuri tähän kyyniseen matematiikkaan.
Professori Greenhill huomauttaa, että hyvää tarkoittavat ihmisoikeusaktivistit tulevat usein tahtomattaan edistäneeksi kiristäjän asiaa. Samoin korkeaa moraaliaan korostavat poliitikot. He jäävät lupaustensa panttivangeiksi, ja kun maan etu asettuu ristiriitaan tulijoille oletettujen humanitaaristen vaateiden kanssa, ei heillä ole enää luonnollista perääntymistietä.
Greenhill tekee muitakin osuvia huomioita. Kiristäjä toimii oman etunsa mukaisesti, jos hän onnistuu polarisoimaan maan keskusteluilmapiiriä. Hänen kannattaa tukea molempia ääripäitä.
Suomen tilannetta arvioitaessa voi itse kukin miettiä, toimiiko alueellamme ilmapiiriin merkittävästi vaikuttavia Venäjään kytkeytyneitä tahoja.
Usein kiristys onnistuu. Viime marraskuussa Turkki ”neuvotteli” itselleen EU-päättäjiltä huikean potin: vauhtia viisumivapaudelle, lupauksia jäsenyysneuvottelujen käynnistymisestä sekä miljardikaupalla rahaa. Vastineeksi EU sai epämääräisen joukon lupauksia siitä, että maa valvoo rajojaan jatkossa paremmin.
Arkijärkikin riittää kertomaan, että kiristäjien pillin mukaan tanssiminen johtaa entistä kovempiin vaatimuksiin. Niin kävi Turkinkin kohdalla. Ensimmäiset miljardit riittivät vain muutamaksi kuukaudeksi, tammikuussa oli taas käsi ojossa.
EU:n ongelmanratkaisutapa johtaa ongelmiin. Sen johtajat eivät pysty ratkaisemaan humanitaaristen vaateiden ja taloudellisten ristipaineiden välistä kuilua. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi se kaikkein pahin – alistuminen vaatimuksiin. Turkki kiristi pakolaisasiassa, ja sai palkinnon. Venäjä toimii oman etunsa kannalta johdonmukaisesti ja noudattaa Turkin esimerkkiä.
”Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”, presidenttimme totesi hiljattain. Viisaita sanoja. Vaikka EU olisi ulkopolitiikan suhteen hukassa, sopii toivoa että suomalaisilta neuvottelijoilta löytyy vielä sitä realismia, jolla maatamme luovittiin vaikeimpien vuosien yli. EU:sta sitä on turha hakea.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Uudenmaan piiri: Rajat väliaikaisesti kiinni
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








