

Kirjaväite: EU:n todennäköinen tulevaisuus ei ole integraatio vaan disintegraatio – edessä ajautuminen kohti aiempaa löysempää liittoa
Viime syksynä ilmestyi merkittävä kirja, joka käsittelee Euroopan unionin tulevaisuutta ja ennen kaikkea unionin yhdistymisen vastakohtaa – disintegraatiota. Teos on jäänyt tähän saakka kokonaan vaille huomiota suomalaisessa mediassa. Kirjan on kirjoittanut hollantilainen tohtori Hans Vollaard, joka toimii tutkijana ja luennoitsijana Utrechtin yliopistossa. Kirjan nimi on ”European Disintegration, a search for explanations”. Teosta arvioi Suomen Uutisille VTT Heikki Koskenkylä.
Hans Vollaardin teoksen pääväite on, että Euroopan unionin disintegraatio on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Disintegraatiolla tarkoitetaan EU:n heikentymistä, päätöksenteon vaikeutumista ja suuria näkemyseroja monissa asioissa. EU:n sääntöjä myös rikotaan entistä enemmän.
EU:n disintegraatiota ovat voimistaneet useat viime vuosien tapahtumat. Kreikasta alkanut eurokriisi oli vähällä hajottaa EU:n ydinalueen eli eurojärjestelmän. Euron kriisiä ei ole vieläkään täysin selätetty. Kreikka tuskin maksaa koskaan velkojaan ja Italian talouden kehitys on ollut jatkuvasti heikkoa. Vaikka euroalueen kasvu on ollut muutaman vuoden aiempaa suurempaa, EKP ei ole pystynyt kiristämään lainkaan rahapolitiikkaa. Poliittisesti on hyvin kyseenalaista, että euroalueen pelasti juuri Euroopan keskuspankki.
Toinen disintegraatiota lisännyt tapahtuma oli syksyn 2015 suuri pakolaistulva. EU ei onnistunut luomaan yhteistä linjaa pakolaiskriisiin. Yhteisen linjan luominen ei ole onnistunut vielä tänä päivänäkään. EU-maiden rivit ovat pahasti hajallaan pakolaispolitiikassa.
Kolmas hajottava tapahtuma on Brexit eli Britannian todennäköinen eroaminen Euroopan unionista. Brexit olisi ensimmäinen EU:sta tapahtuva eroaminen. Sitä voidaan pitää vakavana takaiskuna varsinkin unionin ns. pohjoisille maille.
Neljäs disintegraatiota lisännyt ilmiö on suuri näkemysero unionin arvoista. Varsinkin Puolaa ja Unkaria on syytetty unionille hyväksyttyjen arvojen rikkomisesta. Tämän lisäksi korruptiota ja rahanpesua esiintyy laajalti EU-maissa. Komissio on ollut lähes voimaton näiden vähentämisessä.
Lisäksi talous- ja rahaliiton eli EMU-alueen kehittämisestä vallitsee suuret näkemyserot (Koskenkylä, Suomen Perusta 2016). Eteläiset jäsenmaat Ranskan johdolla haluavat lisätä voimakkaasti yhteisvastuuta ja riskien jakoa. Presidentti Emmanuel Macron on mennyt ehdotuksissaan kaikkein pisimmälle. Saksa ja ns. Hansaliiton maat kuten Suomi, Hollanti, Itävalta jne.) vastustavat yhteisvastuita. Ne korostavat jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja vastustavat jyrkästi yhteisiä suhdannerahastoja ja yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja.
Hans Vollaardin kirjassa tarkastellaan erilaisia teorioita ja malleja EU:n kehityksestä. Lisäksi teoksessa käydään läpi aiempien valtakuntien ja maiden nousuja ja tuhoja sekä haetaan rinnastuksia EU:hun. Jo 1950-luvulla esitettiin ajatuksia Euroopan Yhdysvaltojen eli täyden liittovaltion luomisesta. Samoin yhteistä rahaa on ehdotettu useita kertoja aiemmilla vuosikymmenillä.
Vollaard päätyy johtopäätökseen, että EU ei ole hajoamassa kokonaan. EU:n loppuminen on hyvin epätodennäköistä. Vaikka EU:ta kritisoidaan voimakkaasti useissa jäsenmaissa, on silti hyvin todennäköistä, että Britannian lisäksi muita eroamisia ei ole tulossa. Useimmille jäsenmaille muut vaihtoehdot liittoutua ovat varsin vähäiset. EU:n tuista ei myöskään haluta luopua.
Hans Vollaard ennustaa, että EU tullee kuitenkin hajoamaan osittain disintegraation myötä. Monet jäsenmaat ikään kuin eroavat osittain siten, että ne eivät noudata EU:n yhteisiä linjauksia ja rikkovat sovittuja sääntöjä. Toisaalta yhteisiä linjauksia on entistä vaikeampaa saada aikaan. Tällöin EU ajautuisi vähetellen aiempaa löysempään liittoon ja integraatio etenisi tai taantuisi eri tahtia jäsenmaissa.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Hans Vollaardin kirja on merkittävä kontribuutio Euroopan unionin kehittämistä ja tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Toukokuun eurovaalien jälkeen unionin ja euroalueen kehittämistä koskeva keskustelu kiihtynee uudelleen.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Lähteet:
Hans Vollaard, European disintegration, A search for explanations. Ilmestynyt sarjassa Palgrave studies in European union politics, Palgrave/Macmillan, 2018.
Heikki Koskenkylä, Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa? Suomen Perusta 2016
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois

VTT Heikki Koskenkylä: Sipilän suosikkiyritys Vake eli valtion kehitysyhtiö on syytä lopettaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








