

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kohonnut inflaatio voi jäädä pitkäkestoisemmaksi – vihreä siirtymä nostaa sähkön ja polttoaineen hintoja myös jatkossa
Euroopan keskuspankin markkinaoperaatioista vastaava johtaja Isabel Schnabel varoittaa Financial Timesissa, että keskuspankki voi joutua muuttamaan rahapolitiikkaansa. Energian hintataso kohoaa hänestä entisestään, mikäli EU pitää kiinni päästötavoitteistaan. Saksan keskuspankin tuleva johtaja Joachim Nagel kertoi niin ikään inflaation voivan pysyä koholla pidempään kuin mitä EKP nyt arvioi.
Euroalueen inflaatio kiihtyi loppuvuonna 2021 viiteen prosenttiin. EKP:n tavoite on pitää inflaatio kahdessa prosentissa ”keskipitkällä aikavälillä”, mikä tarkoittaa muutamaa vuotta. Energia kallistui selkeästi eniten ja nousua mitattiin hulppeat 26 prosenttia. Ruoan hinta kohosi 2,2 prosenttia vuoden aikana.
EKP:n mukaan energian hintapiikki tasaantuu, jolloin inflaatio vaimenee. Isabel Schnabelin mukaan energian hinta ei välttämättä pysy edes nykyisellä ja kohonneella tasolla, vaan sen voi olettaa kasvavan vihreän energiaremontin vuoksi vielä lisää. Toisin sanoen on odotettavissa, että bensiinin ja sähkön hinta kohoavat vielä nykyisistä tasoista.
Sähkön hinta nelinkertastui
Maakaasun kallistuminen viime vuoden aikana nelinkertaisti sähkön hinnan. Huippulukemiksi mitattiin lähes 200 euron hintalappu megawattitunnilta.
EU:n päästökaupan mukainen hiilitonnin hinta ampaisi ylös, kun vähemmän saastuvien energiamuotojen sijaan joissain EU-maissa jouduttiin turvautumaan hiilivoiman käytön lisäämiseen. Päästökaupalla on tarkoitus ohjata energiantuotanto vähemmän saastuttaviin lähteisiin.
Sähkön kallistuminen luo inflaatiopaineita
Schnabelin mukaan sähkön kohonnut hinta voi johtaa jatkossakin kohonneeseen inflaatioon. Sähkön kallistuminen voi siirtyä kohoaviin palkkavaatimuksiin. Tästä ei ole vielä selkeitä merkkejä. Mikäli palkkataso jää inflaatiosta jälkeen, ostovoima kutistuu.
Toinen mahdollisuus on, että valtiot joutuvat myöntämään vähävaraisille kansalaisilleen energiatukia. Schnabel kertoi, että tästä on jo näkyvissä merkkejä.
EKP:n ennusteet menneet alakanttiin
Viime kesästä lähtien euroalueen inflaatio on kohonnut kuukausi kuukaudelta. EKP on sen sijaan pitkään arvellut hintojen nousupaineiden helpottavan. Se on joutunut rukkaamaan inflaatioennusteitaan ylös.
EKP on ollut syystäkin haluton seuraamaan Yhdysvaltoja ja Britanniaa rahapolitiikan tiukentamisessa. Mikäli keskuspankki lähtisi hillitsemään inflaatiota korkojen nostoilla, joutuisivat pahoin velkaantuneet euromaat vaikeuksiin lainanhoitokulujen kasvaessa.
EKP kiihdytti merkittävästi lainakorkoja alas painavia arvopaperien ostojaan pandemian alettua. Korkojen polkeminen nollan tuntumaan helpottaa lainanhoitokuluissa, mutta se voi myös houkuttaa velkaantumaan lisää. Esimerkiksi Suomen velkaluvut ovat kohonneet reippaasti.
EKP:n ikävä ongelma onkin, ettei sillä ole välttämättä mitään todellista keinoa hillitä inflaatiota tarpeen vaatiessa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hukari kirjoittaa sähkön hinnan rajusta noususta ja ministerin ennustuksesta: mikäli vihreiden politikointi saa kulkea talouden edellä, sammuvat Euroopan valot, kirjaimellisesti

Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille

Euroopan sähkömarkkinat järisevät – kuluttajien energialasku voi nousta viidenneksen

Sähkökriisi runtelee maita pitkin Eurooppaa – komissio on huolissaan ilmastopakettinsa kannatuksesta

Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset

Sähkökriisi tuuperruttamassa Euroopan talouden – jättipankki arvioi kotitalouksien energialaskujen nousevan vielä 50 prosenttia

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

Energiakriisin juuret ovat syvemmällä kuin Ukrainassa – nollapäästötavoite kaiken taustalla

Onko Venäjä rahoittanut ilmastoaktivisteja vähentääkseen lännen energiaomavaraisuutta?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








