Kokoomus haluaa Suomeen töihin bussikuskeja ja hoitajia kehitysmaista – Riikka Purran mukaan kokoomuksen malli on utopiaa: ”Ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta”

Kokoomus tunnetusti haalisi Suomeen kymmeniätuhansia työperäisiä maahanmuuttajia. Iltalehden keskusteluohjelmassa eilen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti kokoomuksen Petteri Orpolle, että työmarkkinoiden ongelmat eivät johdu työvoiman saatavuudesta vaan kohtaanto-ongelmasta ja heikoista kannustimista. – Näitä työmarkkinaongelmia ei voi ratkaista sillä, että Suomeen tuodaan matalasti koulutettua työvoimaa kehitysmaista EU:n ulkopuolelta, Purra sanoi.

Kokoomuspomo Petteri Orpon mukaan työperäisen maahanmuuton edistäminen ei olisi niinkään kokoomuksen vaan erityisesti suomalaisten yritysten toiveissa.

– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, koska tällä ikärakenteella me ei muuten pärjätä. Telakat eivät muuten pyörisi, Uudessakaupungissa jo nyt tehdään autoja, vanhuksia hoidetaan ja joukkoliikennettä ajetaan ulkomaalaisten työntekijöiden voimin, Orpo esitti, kuitenkin sillä varauksella, että työperäisen maahanmuuton pitäisi olla ”järkevää”.

Sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa

Riikka Purra tarttui kiinni Orpon vaatimukseen järkevyydestä ja kysyi, onko se sitten järkevää, että Suomeen tälläkin hetkellä tulee pääasiassa matalapalkkamaahanmuuttoa, jolloin samalla syntyy uusia ongelmia, kuten orjamaisia työolosuhteita, joita pitää korjata.

– Kokoomus ja elinkeinoelämä julistavat tarpeen olevan kymmeniätuhansia maahanmuuttajia töihin. Saisiko joskus tarkennusta, mille aloille ja miten tekijöitä voisi saada jotenkin eri tavalla kuin nyt, Purra sanoi ja muistutti, että perussuomalaisillakaan ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tulee korkeasti koulutettuja osaajia.

– Me emme kuitenkaan kannata sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, koska se ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta, Purra sanoi.

Oppositiojohtajat Purra ja Orpo kohtasivat eilen Iltalehden Suoraan asiaan -keskusteluohjelmassa.

Kokoomuksen utopia kaukana todellisuudesta

Orpon mukaan kokoomuskaan ei kannata sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa.

– Mutta juuri sitä Suomeen nyt tulee, Purra huomautti.

Orpo jatkoi järkevyydestä ja esitti, että Suomeen tarvitaan ulkomailta huippuasiantuntijoita. Purra huomautti, että tarpeesta huolimatta huippuasiantuntijoita ei tosiasiassa Suomeen juuri tule.

– Kokoomuksella on jonkinlainen utopia työperäisestä maahanmuutosta, joka on hyvin erilainen verrattuna siihen, mitä todellisuus on, Purra huomautti.

Orpon lausumia kuunnellessa onkin hyvä pitää mielessä, että perinteisesti kokoomus on ollut työnantajapuolue, ja monille yrityksille halpatyövoima kelpaa. Halpatyövoima on yrityksille edullista, mutta viime kädessä lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle. EU:n ulkopuolelta Suomeen työskentelemään saapuvat matalapalkkaduunarit eivät tule palkallaan toimeen, vaan palkan päälle on haettava Kelan tukia, joiden rahoittaminen jää veronmaksajan rasitukseksi.

Halpatyövoiman vapauttaminen sisältääkin poliittisen valinnan: halutaanko Suomessa ajaa matalapalkka-alojen työnantajien ja ulkomaisen halpatyövoiman vai suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden etua? Perussuomalaiset on aina suomalaisen työn ja yrittämisen asialla, mutta perussuomalaiset vastustaa matalapalkka-alojen maahanmuuttoa.

Veronkevennykset lisäävät työhaluja

Purra huomauttikin Orpolle, että työmarkkinoiden tämänhetkiset ongelmat eivät johdu siitä, että työvoimaa ei olisi yritysten saatavilla.

– Ongelmat ovat järjestelmätasolla: työn kannustimet ovat heikkoja, työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelmia ja ammatillinen koulutusjärjestelmä ei tuota ammattilaisia oikeille aloille ja oikeisiin paikkoihin. Näitä ongelmia ei voi ratkaista sillä, että Suomeen tuodaan matalasti koulutettua työvoimaa kehitysmaista EU:n ulkopuolelta.

– Ratkaisuja tilanteeseen on siinä, että työn kannustimia pitää parantaa ja työn perässä liikkumista tulee helpottaa. Myös verotusta on lopulta kevennettävä, jotta ostovoima vahvistuu ja työssäkäynnistä tulee kannattavaa, Purra totesi.

PS leikkaisi toissijaisista kohteista

Viime syksynä perussuomalaiset julkisti vaihtoehtobudjettinsa, jossa leikkaukset kohdistetaan toissijaisiin menoihin, kuten haittamaahanmuuttoon, ilmastotoimiin ja kehitysyhteistyöhön.

Perussuomalaiset haluaa laittaa valtiontalouden tasapainoon ja on valmis leikkaamaan menoja 2–4 prosenttia vuosittain kaikilta hallinnonaloilta pois lukien suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta tärkeät menot ja henkilöstö, kuten perusopetus, oikeuslaitos, maanpuolustus ja sote.

Petteri Orpon mielestä perussuomalaiset ei kuitenkaan leikkaa tarpeeksi eivätkä leikkaukset riitä. Purra huomautti Orpolle, että perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa leikkaukset ovat jopa suuremmat kuin kokoomuksella.

– Me emme edes esitä uusia menokohteita. Ongelma on paremminkin se, että kokoomukselle eivät kelpaa perussuomalaisten leikkauskohteet, vaan te leikkaatte mieluummin suomalaiselta köyhältä ja pienituloisilta, Purra sanoi ja huomautti, että kokoomus mielellään kippaa ulkomaille miljardeja euroja kehitysavun muodossa ja kannattaa yhteisvelkaan perustuvia EU-tukipaketteja.

– Lisäksi te haluatte kehitysmaan ihmiset Suomeen elämään suomalaisen veronmaksajan rahalla, Purra huomautti viitaten kokoomuksen löysänpuoleiseen maahanmuuttopolitiikan linjaan.

Kansalaisuusperustainen sosiaaliturva toisi säästöjä

Perussuomalaiset ei siis halua leikata suomalaisille tärkeistä menoista, mutta perussuomalaisten mielestä suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu ensi sijassa suomalaisille. Perussuomalaisten pitkän tähtäimen tavoitteena onkin kansalaisuusperustainen sosiaaliturva.

– Mitä vähemmän meillä on maksajia, mutta samaan aikaan mitä enemmän tulee esimerkiksi ikääntymiseen liittyviä menoja, sitä tarkempia meidän pitää olla siitä, että palvelut on kohdistettu niille, joille pitääkin, eli suomalaisille, Purra sanoi.

Suomen valtion budjetista sote- ja koulutusmenot sekä julkiset tulonsiirrot muodostavat varsin suuren osan. Kansalaisuusperustainen sosiaaliturva toisi säästöjä, sillä maahanmuuttajat ovat lukumääräänsä nähden yliedustettuina julkisten tulonsiirtojen saajissa. Esimerkiksi Kela maksaa hieman yli kaksinkertaisen määrän etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin.