

LEHTIKUVA
Kokoomus kannattaa vapaata liikkumista EU-alueella, perussuomalaiset ei – Halla-aho: Vapaata liikkuvuutta ei ole tarkoitettu mahdollistamaan rajat ylittävää rikollisuutta tai laitonta muuttoliikettä
Oppositiojohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo (kok.) kohtasivat tänään keskiviikkona Helsingissä Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä väittelytilaisuudessa. Samana päivänä perussuomalaiset jätti eduskunnassa välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta, johon kokoomus ei lähtenyt mukaan.
Puoluejohtajilta kysyttiin aluksi mikä muuttuu, jos oma puolue pääsee valtaan.
Jussi Halla-aho nosti esiin kaksi asiaa, joissa perussuomalaiset tulevat ryhtymään erilaisiin toimiin kuin tähän saakka on nähty:
– Ilmastopolitiikassa aletaan painottaa kansallista etua ymmärtäen ja tunnistaen se, että kansallisen edun puolustaminen – esimerkiksi teollisuuspolitiikassa – on globaalilla tasolla samalla myös parasta ilmastopolitiikkaa. Samoin maahanmuuttopolitiikassa painottuvat Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan etusijalle.
Petteri Orpo nosti esille erilaiset toimenpiteet työllisyyden ja talouden kohentamiseksi.
Kokoomus ei halua sisärajavalvontaa
Perussuomalaiset jätti tänään välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta liittyen erityisesti Kreikan ja Turkin rajatilanteeseen. Perussuomalaiset myös kritisoi hallituksen ristiriitaisia lausuntoja Suomen linjasta.
Kokoomus ei lähtenyt välikysymykseen mukaan. Orpo perusteli ratkaisua talouspoliittisilla syillä ja sillä, että kokoomus haluaa tuoda keskusteluun kokoomuslaisia näkemyksiä.
– Jos otetaan vaikka perussuomalaisten näkemys siitä, että sisärajatarkastukset tulisi ottaa käyttöön saman tien Euroopassa, niin se mielestämme heikentäisi työllisyystilannetta, Orpo sanoi ja paljasti samalla linjaeron puolueiden välillä.
Hallitukselta sekavia Kreikka-lausuntoja
Halla-aho totesi, että perussuomalaisten välikysymyksessä otetaan laajemmin kantaa humanitaariseen maahanmuuttoon ja elintasosiirtolaisuuteen, joka käyttää hyväkseen humanitaarisia kanavia.
– Meillä on selkeästi kirjattu ohjelmiimme, että me haluamme lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Siihen on olemassa työkaluja, tarvitaan vain uskallusta käyttää niitä.
– Hallituksen toiminnassa on monenlaisia ongelmia. Ensinnäkin se, että hallitus lähettää kahta erilaista viestiä liittyen siihen, että tukeeko Suomi muun EU:n tavoin Kreikan toimenpiteitä, joihin se on ryhtynyt puolustaakseen omia rajojaan – ja meidän kaikkien yhteisiä rajoja. Tässä tilanteessa onkin pakko viritellä keskustelua myös siitä, vastaako kansainvälinen pakolaisuutta koskeva sopimusjärjestelmä enää tämän päivän realiteetteja. Siirtolaispaine Afrikasta ja Lähi-idästä ei jatkossa tule vähenemään vaan se tulee pahenemaan. Siirtolaispainetta ei voi käsitellä sellaisilla työkaluilla, jotka on luotu aivan toisenlaiseen tilanteeseen, Halla-aho sanoi.
Orpo esitti näkevänsä isossa kuvassa tilanteen samalla tavalla kuin Halla-aho.
– Meillä lainsäädäntö ei ole riittävästi varautunut, Orpo myönsi ja jatkoi, että kokoomus haluaa minimoida nykyisenkaltaisen turvapaikanhaun, jossa hakeudutaan rajalle.
Halla-aho kiitteli kokoomusta tilannekuvan päivittämisestä.
– Vielä vuonna 2015 silloinen sisäministeri Orpo oli sitä mieltä, että ketään ei voi estää tulemasta ja että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia.
Tulijat pyrkivät korkean sosiaaliturvan maihin
Halla-aho sanoi, että Venäjän raja on oma kysymyksensä mutta sitä rajaa valvotaan jo nyt.
– Ongelma on EU:n sisärajoilla, niin sanotussa sekundäärisessä muuttoliikkeessä, eli kun ihmiset tulevat Välimereltä Italiaan ja Kreikkaan, he eivät jää Italiaan ja Kreikkaan vaan pyrkivät sellaisiin maihin, jotka sosiaaliturvan tai perheenyhdistämiskäytäntöjen osalta ovat houkuttelevampia kohteita. Valitettavasti tämä tarkoittaa pohjoisen Euroopan avokätisiä hyvinvointivaltioita.
– Meidän on ymmärrettävä se, että me emme pysty ratkaisemaan pakolaisongelmaa organisoimalla sitä uudelleen, esimerkiksi keskittämällä turvapaikkahakemusten käsittelyä ulkorajojen tuntumaan. Meidän pitää lähteä siitä, että saamme tulijavirtaa pienenemään. Houkuttimia pitää vähentää. Sisärajavalvonta on myös pakko ottaa käyttöön, koska se on ainoa keino estää sekundääristä muuttoliikettä.
Halla-aho painotti, että jos Kreikkaan tulevalle ihmiselle tehdään selväksi, että hän ei pääse Kreikkaa pidemmälle, häneltä katoaa motiivi tulla maahan.
– Tämä ketju on siis saatava katkeamaan, Halla-aho sanoi.
PS ajoi EU:ssa muutoksia Schengen-järjestelmään
Halla-aho sanoi, että Schengen-alueen sisäinen vapaa liikkuvuus on tarkoitettu vain ihmisille, jotka laillisesti asuvat alueen sisällä.
– Sitä ei ole tarkoitettu mahdollistamaan rajat ylittävää rikollisuutta tai laitonta muuttoliikettä.
Orpo lausui nykyisenä näkemyksenään, että EU:n ulkorajojen tulee pitää.
– Meille iso prioriteetti maahanmuutto- ja turvapaikkakeskustelussa on se, että Euroopalla on ulkorajat. Tarvittaessa EU:n rajavaltioiden tulee voida rajoittaa rajaliikennettä, Orpo sanoi. Hän kuitenkin jatkoi, että kokoomuksen linja on suojella EU:n sisäistä vapaata liikkuvuutta.
Halla-aho huomautti Orpolle, että syy, miksi Suomen ja Ruotsin rajalla on tällä hetkellä rauhallista on nimenomaan se, että suuri osa Välimeren ja Suomen välissä olevista EU-maista otti käyttöön sisärajavalvonnan vuoden 2015 jälkeen.
– Niitä (rajavalvonnan käyttöön ottaneita maita) paheksuttiin siitä kovasti. Ne venyttävät, suorastaan rikkovat Schengen-sääntöjä pitämällä sisärajatarkastuksia. Perussuomalaiset viime kaudella EU-parlamentissa ajoivat Schengen-rajasääntöjen muuttamista siten, että laittoman siirtolaisuuden estäminen tulisi lailliseksi perusteeksi ottaa käyttöön sisärajavalvonta ja pitää sitä yllä. Tällä hetkellä tämä ei ole tilanne.
Maahanpyrkijät voidaan aina pysäyttää rajalle
Puoluejohtajilta kysyttiin, mitä he ajattelevat siitä, että turvapaikkahakemukset on lain mukaan otettava vastaan, vaikka raja-asemat pannaan kiinni.
– Kyse on vain siitä, onko poliittista tahtoa estää rajan yli tulevaa hallitsematonta muuttoliikettä. Kreikka on samojen kansainvälisten sopimusten osapuoli kuin Suomi ja EU:n jäsen. Kreikka tällä hetkellä fyysisesti estää ihmisiä tulemasta ja jättämästä turvapaikkahakemuksia. Näistä asioista voidaan tarvittaessa jälkikäteen riidellä EU-tuomioistuimessa, Halla-aho totesi.
– Kuitenkin se, että Suomessa akuuttiin tilanteeseen ei reagoitu 2015, niin se aiheutti meille yhden vuoden aikana yli miljardin euron laskun pelkkinä vastaanottokustannuksina, inhimillisestä laskusta puhumattakaan.
Hän korosti että tulijat voidaan aina pysäyttää rajalle.
– Voidaan esimerkiksi todeta, että otamme vastaan kymmenen turvapaikkahakemusta vuorokaudessa, koska ei ole resursseja enempään. Ihmiset voidaan myös panna jonoon. Kyllä ne ihmiset siitä lähtevät sinne, mistä ovat tulleetkin, vaikka Haaparannan poliisiasemalle viettämään kansainvälistä suojelua.
– Usein ongelmana on se, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla ei voida osoittaa, että minkä turvallisen maan kautta he ovat saapuneet. Ruotsin vastaisella maarajalla tämä on kuitenkin täysin selvä asia, Halla-aho painotti.
– Suomessa ei ole tällä hetkellä turvapaikkakriisiä, Orpo sanoi.
– Se ei kuitenkaan johdu meistä, Halla-aho vastasi.
Epäterveet vetovoimatekijät karsittava pois
Halla-aho ja Orpo ovat samaa mieltä siitä, että lainsäädäntö ei ole ajan tasalla.
– Lainsäädäntö ei ole sillä tavalla ajan tasalla, että me olisimme valmiita seuraavaan vastaavaan kriisiin. Tässä varmasti on kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle sijaa. Ehkä on olemassa myös laajempi konsensus puolueiden välillä, Halla-aho sanoi.
Hän totesi, että jatkossa on tehtävä useita eri asioita, laajalla sektorilla.
– Esimerkiksi Viro on EU-jäsen ja samojen kansainvälisten sopimusten osapuoli kuin Suomikin on. Sillä ei kuitenkaan ole ongelmaa, koska Viroon ei pyri elintasopakolaisia toisin kuin Suomeen. Tämä johtuu siitä, että Suomella on epäterveitä vetotekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmään, jonka pitäisi olla kansalaisperusteinen eikä asumisperusteinen.
– Meidän turvapaikkakäytäntömme ja lainsäädäntömme pitäisi olla niin tiukka kuin EU-lainsäädäntö sallii. Perheenyhdistämislainsäädäntö on liian löysä.
Halla-aho sanoi, että ensiksi tarvitaan vetotekijöiden karsimista.
– Sen jälkeen tarvitaan menettelyjen puolella toisenlainen lähestymistapa sisä- ja ulkorajoilla, jotta tilanne ei ole se, että Suomeen tuleva ihminen saa kävellä Suomeen vapaasti ja riippumatta siitä, minkä päätöksen hän saa turvapaikkahakemukseen, hän saa käytännössä jäädä tänne loppuelämäkseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n ulkorajat sisärajavalvonta siirtolaisvyöry vetovoimatekijät kansainväliset sopimukset turvapaikkahakemukset Välimeri Petteri Orpo Schengen Viro Suomi Sosiaaliturva Turvallisuus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho Rikollisuus Kokoomus Kreikka EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Kuuluuko Suomi eri unioniin kuin rajansa sulkeneet Kreikka ja Itävalta?

Halla-aho Kreikan tilanteesta: ”Järki sanoo, että kyse ei ole mistään pakolaisista, kyseessä on invaasio” (video)

Suomen sisäministerillä ja Euroopan komission puheenjohtajalla eri näkemykset unionin ulkorajapolitiikasta

Halla-aho: Kreikka ja Bulgaria vetävät piikkilankaa Turkin-rajalleen – ”Suomi valmistautuu parantamalla tulijoiden oikeusturvaa ja ihmisoikeusjuristit hierovat käsiään”

Kokoomus hamuaa ohituskaistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen – Huhtasaari: Valtion tehtävä ei ole omalla kustannuksellaan järjestää tietyille yrityksille halpatyövoimaa

Orpo: ”Simon Elon osaamiselle on käyttöä kokoomuksessa”

Oppositiojohtajat Halla-aho ja Orpo väittelivät ihmisoikeuksista ja maahanmuutosta: ”Oikeus tulla Suomeen ja asettua tänne elätettäväksi veronmaksajien rahoilla ei ole mikään ihmisoikeus”

Halla-aho: Jos EU ei pysty suojelemaan jäsenmaitaan haittamaahanmuutolta eikä anna keinoja ratkaista ongelmia kansallisesti, se on vapaan liikkuvuuden ja unionin loppu

Kansainväliset liigat vievät autoista nyt ratit ja turvatyynyt – osat päätyvät varastetun tavaran markkinoille Liettuaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








