

LEHTIKUVA/ARKISTO
Kokoomus kepittämässä kansaa ylikunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla – Purra: Vähempikin riittäisi – ”Näillä toimilla on seurauksia veroihin ja kansalaisten kustannuksiin”
Helsingin Sanomien ilmastoaiheisessa puoluejohtajatentissä keskiviikkona kävi ilmi heti aluksi, että kokoomuksen ilmastokunnianhimoa ei pidättele enää mikään. Petteri Orpo haali ilmastotentin irtopisteitä teatraalisella vastauksellaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti kollegalleen, että maltillisempi ilmastopolitiikka voisi olla halvempi ja jopa ilmaston kannalta parempi lähestymistapa.
Kokoomuspomo Petteri Orpolta pyydettiin tentin alussa kommenttia perussuomalaisten Riikka Purran linjaukseen.
Purra totesi tiistaina, että Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa on pakko maltillistaa- ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050, eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
Purra on tuonut esille, että kyse ei ole vain ilmastokunnianhimosta tai ilmastomyönteisyydestä vaan myös rahasta, sillä maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa ja teollisuuden hintaa.
Orpo esitti lyhyen, lukitun vastauksen kysymykseen, osallistuisiko kokoomus sellaiseen hallitukseen, joka lähtee peruuttamaan ilmastotoimissa:
– Ei, kuului Orpon vastaus. Kokoomuspomo yritti kerätä irtopisteitä esittämällä, että tavoitteista ja kunnianhimosta ei voi tinkiä ja että määrätietoisia toimia on tehtävä.
Orpo ei ottanut kantaa tai maininnut sanallakaan maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan vaikutuksista ilmastoon tai vaikutuksista tavallisen palkansaajan arkeen ja ostovoimaan.
Ilmastotoimissa tulee tarkastella kokonaisuutta
Purra totesi Orpolle, että tämän ei-vastaus oli yllättävä ja pikainen. Purra korosti, että maltillisempi ilmastopolitiikka ei suinkaan tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lopettaa ilmastotoimet.
– Kyse on nyt siitä, että pitääkö meidän olla maailman kunnianhimoisin, vai riittäisikö ilmastotoimissa oleellisimpien Suomen kilpailijamaiden, Saksan ja Ruotsin tai Euroopan unionin taso.
– Kyse ei ole yksinomaan kunnianhimosta ja ilmastomyönteisyydestä. Näillä toimilla on myös muita seurauksia, muun muassa verotaakkaan, kansalaisten kustannuksiin ja Suomen valtion kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla, Purra sanoi.
Maailman ilmastokunnianhimoisin politiikka käytännössä nostaa energian ja polttoaineiden hinnat sietämättömän korkealle. Purra osoittikin, että ilmastotoimissa päättäjien tulee ottaa huomioon monia eri asioita ja tarkastella asiaa kokonaisuutena.
– Kuten tiedetään, tällä hetkellä Euroopassa on energiakriisi. Syyt eivät johdu pelkästään ilmastotoimista, mutta ilmastotoimet ovat yksi syy.
Orpo sivuutti näkökulman ilmastopolitiikan vaikutuksista kansalaisen arkeen ja ostovoimaan. Sen sijaan Orpo alkoi puhua asian vierestä, eli tavoitteista.
– Tavoitteissa ei voi yhtään peruuttaa. On lukemattomia tapoja edetä niitä kohti ja polkua pitää mennä fiksusti eteenpäin. Tavoitteesta ei voi tinkiä.
Pelkkä viherbrändäys ei ratkaise
Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan ilmastotoimien maalia ei kannattaisi siirtää syystä, että samalla tultaisiin aliarvioineeksi markkinoiden ja yritysten muutosnopeutta.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd) oli täynnä kunnianhimoa. Marin vakuutteli, että Suomi haluaa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Marinin mukaan yritykset, koko elinkeinosektori, järjestöt ja kansalaiset vaativat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa tentissä tuurannut puolueen varapuheenjohtaja Atte Harjanne arvioi, että markkinat alkavat toimia tehokkaasti päästöjen vähentämisen puitteissa, ja tässä kuviossa poliitikkojen tehtävänä olisi luoda sellainen sääntelykehikko, jossa ilmastopäästöt ja ympäristöhaitat on hinnoiteltu.
Paneelissa pohdittiin myös, voidaanko luottaa siihen, että kuluttajat ja markkinat itsenäisesti toteuttavat ilmastopoliittisia tavoitteita.
Purra totesi, että vaikka kuluttajia kannattaa kannustaa tekemään ympäristömyönteisiä valintoja, asia ei ole todellisuudessa niin yksinkertainen.
– Ympäristömyönteiset valinnat on hyvä lähtökohta ja kannustan itsekin siihen. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että kulutus kasvaa tulojen myötä niin Suomessa kuin maailmallakin. Mitä korkeammat tulot ja mitä vauraampi henkilö on, sitä enemmän hän kuluttaa ja päästötkin ovat suuremmat kuin matalammilla tulotasoilla. Asioita ei siis voi ratkaista yksin viherbrändäämisellä.
Suomen kannattaisi välttää muiden virheet
Purra on todennut aiemmin, että ilmastopolitiikassa keskitasolla pysyminen olisi samalla Suomelle varovaisuutta sen suhteen, ettei tulisi tehtyä panostusvirheitä eikä suosittaisi nopeasti vanhenevia teknologioita. Tällöin olisi myös mahdollista oppia muiden tekemistä virheistä.
Purra korosti ilmastotoimien vaikuttavuutta ja totesi, että pelkästään investoiminen vihreisiin asioihin ei vielä takaa mitään.
– Toimien on oltava kustannustehokkaita niin, että myös tuotos olisi oikeassa suhteessa panokseen nähden. Valitettavasti pieni maa, jolla on rajalliset resurssit ja lisäksi julkinen talous heikossa tilanteessa, niin se, että tällainen maa haluaa olla ykkönen ilmastotoimissa ei ole välttämättä hyvä idea teknologisten ratkaisujen kannalta. Saattaa tulla pieleen menneitä investointeja tai teknologiavalintoja, jotka nopeasti vanhentuvat.
– Suomen kaltaisen maan kannattaisi ennemmin katsella, mitä isot tekevät edellä. Sitten voimme valita myöhemmin parhaimpia vaihtoehtoja, myös kustannustehokkaasti.
Nyt tuodaan jopa katukiviä Kiinasta
Purra katsoo, että suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa jo nyt polkuja korkean tason teknologia- ja ilmasto-osaamiseen.
– Mitä enemmän voimme luottaa siihen, että asioita tehdään markkinavetoisesti, yksityissektorin intressien mukaan, niin sitä parempi.
Purra nosti esille myös julkisten hankintojen merkitystä kokonaisuudessa ja esitti pohdittavaksi käytännöllisen uudistusehdotuksen.
– Kunnat ja valtio voisivat vaikuttaa siihen, miten yksityissektorilla syntyisi ympäristöinnovaatioita, jos voitaisiin tehdä hankintoja, joissa ympäristöosaaminen ja ilmastomyönteisyys olisi oleellisempaa. Valitettavasti hankinnoissa tällaisia kriteerejä ei voida käyttää, koska hinta on määrittävä tekijä. Silloin voi käydä niin, että jopa katukiviä tuodaan Suomeen Kiinasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoiset tavoitteet kustannustehokkuus ilmastotoimet asuminen ja liikkuminen energiaköyhyys Atte Harjanne EU-maat polttoaineiden hinta suomalaiset Annika Saarikko Riikka Purra Sanna Marin Petteri Orpo hallitus Kokoomus verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Kokoomuksen Orpolta ristiriitaisia EU-puheita, perussuomalaisilla selkeä ja kirkas linja – Purra: Me emme halua tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä

Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Purra: Hiilivuodon tukkiminen on ympäristöteko – ”Jos Suomi tekee liian radikaaleja ilmastotoimia, tuotanto siirtyy muualle”

Perussuomalaiset varoittaa uudesta EU:n tukipaketista – ”Taas tulonsiirto pois suomalaisilta”

Ranne: Koska hallitus lakkaa olemasta EU:n heittopussi?

PS vaati polttoaineiden ja sähkön hinnanalennuksia – ei käy hallitukselle

Purra: Vain yksi puolue puolustaa veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, maalla asujaa ja ruoantuottajaa ilmastokurjistamiselta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








