

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. / Vesa Moilanen
Kokoomus viittasi kintaalla presidentin toiveelle – nyt selvitetään kavallussyytöstä
Sauli Niinistön vuonna 2006 käymän presidentinvaalikampanjan rahoitusjärjestelyistä on tehty tutkintapyyntö. Siinä pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Asiasta kertoi Iltalehti.
Vuoden 2006 presidentinvaalien mahdolliset rahoitusepäselvyydet nousivat julkisuuteen ensimmäisen kerran viime lokakuussa, keskustapuolueen entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen Maan tapa -kirjassaan julkaisemien väitteiden myötä. Korhonen esitti tuolloin, että osa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan kerätyistä varoista olisi ohjattu johonkin muuhun toimintaan kuin varsinaiseen kampanjaan.
Hän perusti väitteensä sähköposteille, jotka hän kertoi saaneensa vaalirahakohun keskiössä olleelta liikemies Arto Merisalolta.
Korhonen esitti kirjassaan, että Niinistön kampanjan varainhankinnasta vastannut kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) olisi kampanjan tukijoukoissa toimineen Merisalon välityksellä neuvonut lahjoittajia maksamaan lahjoituksensa kokoomuksen tileille, jolloin tukimaksua ei raportoida oikeusministeriölle. Zyskowicz kiisti Korhosen väitteet tuoreeltaan.
– Ikinä en ole kirjoittanut tällaista Arto Merisalolle enkä kenellekään muullekaan. On törkeää, että minun suuhuni on pantu tällainen sitaatti, Zyskowicz sanoi tuolloin STT:lle.
Kokoomus sai vuosina 2005–2006 yli kaksi miljoonaa euroa lahjoituksia. Siitä noin kolmasosa päätyi Niinistön tukiyhdistykselle. Zyskowicz myöntää tämän.
Kiista kilpistyykin siihen, onko Zyskowicz luvannut, että puolueen tai sen lähiyhteisöille lahjoitetut varat edelleen ohjattaisiin lyhentymättöminä presidentinvaalikassaan.
Niinistön vastaus
Sauli Niinistö julkisti Korhosen kirjan lokakuussa julkistamispäivänä tiedotteen, jossa hän totesi muun muassa seuraavaa:
– Kaikkien saatujen lahjoitusten summa vastaa liki kolminkertaisesti ja yksilöityjenkin lahjoitusten summa yli kaksinkertaisesti kampanjani puolueelta saaman tuen määrää.
– Vuonna 2009 tehdyt lahjoitusten yksilöinnit kattavat siis merkittävästi enemmän kuin kampanjan saamat 717 191 euroa. On väärä olettamus, että kaikki kyseisinä vuosina kerätyt rahat olisi käytetty Suomi 2006 -kampanjan rahoittamiseen.
– Luonnollisesti olin tietoinen vuonna 2005 ja 2006 siitä, että kampanjalleni kerätään rahoitusta, ja että vastuuhenkilönä tässä oli kansanedustaja Ben Zyskowicz. Sen sijaan siitä en ollut tietoinen, että kampanjani ohella kerättiin näin merkittävissä määrin rahoitusta myös puolueelle. Se oli minulle yllätys jo vuonna 2009 – ja tämän olen jo tuolloin kertonut.
Niinistö peräänkuulutti asian selvittämistä niin lahjoitusten antajien kuin kokoomuksenkin osalta. Hän ei kertomansa mukaan ole tiennyt siitä, että varoja on kerätty puolueen kautta.
– Olisi hyvä, että silloin lahjoitusten pyytäjät ja lahjoitusten saaja eli kokoomus asian selvittäisivät.
Presidentin toive oman kampanjansa vaalirahoituksensa selvittämisestä kaikui kuuroille korville. Kokoomus ei ole antanut asiassa selvitystä.
Tutkintapyyntö
Iltalehden mukaan Helsingin rikospoliisi selvittää nyt tuoretta tutkintapyyntöä, jossa pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Rikostarkastaja Markku Nisula kertoi Iltalehdelle, että asia ei ole vielä edennyt varsinaiseen rikosharkintaan.
Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko kokoomus ohjannut itselleen presidentinvaalikampanjaan tarkoitettuja varoja.
Iltalehden haastattelema rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan olennaista asiassa on se, onko osapuolten välillä ollut sopimusta tilitysvelvollisuudesta. Hän kertoo, että jos rahojen tilittämisestä on ollut suullinen tai kirjallinen sopimus mutta kaikkia rahoja ei olekaan tilitetty, voi kyseessä tällöin olla kavallus.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








