

LEHTIKUVA
Kokoomusedustaja Juhana Vartiainen myönsi MTV:n haastattelussa: Turvapaikanhakijat ovat tottuneet elämään toimeentulotuella
Kokoomusedustaja Juhana Vartiainen on usein puhunut työperäisen maahanmuuton huoltosuhdetta parantavasta vaikutuksesta. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä yhä useampi toimeentulotukiasiakas on joko työtön tai matalapalkka-alalla työskentelevä maahanmuuttaja.
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi viime viikolla laajan tutkimuksen maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että maahanmuuttajille menee jo noin 25 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.
MTV-kanavan tv-haastattelussa tänä aamuna aiheesta keskustelivat Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen sekä kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.
Salminen totesi, että Suomen Perustan tuoreen tutkimuksen aineisto on kerätty Tilastokeskuksen kokoamasta rekisteriaineistoista, jonka taustalla ovat THL:n kokoama toimeentulotukirekisteri sekä Kelan rekisteritiedot.
– Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia, jotka ovat riippuvaisia toimeentulotuesta vielä 20 vuoden maassaolon jälkeenkin. Tukiriippuvuus on moninkertaista verrattuna kantaväestöön. Negatiivisimmat vaikutukset talouteen on niin sanotuilla humanitaarisilla maahanmuuttajilla, Salminen sanoi.
Tukiriippuvuus periytyy lapsille
Salminen nosti esille myös toisen huolestuttavan tutkimustuloksen: suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat enemmän tukia kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.
– Jos katsotaan Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia, niin myös näillä henkilöillä on 20-vuotiaina paljon korkeammat toimeentulotuet kuin kantaväestöllä. Näyttää siis siltä, että keskimäärin integroitumista ei tapahdu edes toisessa sukupolvessa.
Kokoomusedustaja Vartiainen on usein puhunut työperäisen maahanmuuton huoltosuhdetta parantavasta vaikutuksesta. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Vartiainen myönsi, että Suomen Perustan tutkimus ei tuonut hänelle uutta tietoa.
– Turvapaikanhakijat harvoin parantavat huoltosuhdetta juuri missään maassa. Ironisesti voisikin sanoa, että he ovat kotoutuneet hyvin, koska ovat tottuneet elämään toimeentulotuella, Vartiainen sanoi.
Myös työperäinen maahanmuutto voi olla rasite
Vartiainen nosti esille sosiaaliturvajärjestelmän kannustinongelmat laajemminkin. MTV:n juontaja Ivan Puopolo kuitenkin huomautti, että maahanmuuttajien suhteellinen osuus toimeentulotuen saajissa on kantaväestöä suurempi.
Vartiainen myönsi, että ottamalla toisenlaisia ihmisiä Suomeen, tämä osuus olisi pienempi. Vartiaisen mukaan sopiva seulontamekanismi olisi työpaikka, eli että maahan pääsee jos vain on työpaikka.
Tutkimustietoon vedoten Salminen nosti esille, että myös työperäinen maahanmuutto voi olla taloudellinen rasite vastaanottavalle valtiolle.
– Humanitaarisen maahanmuuton lisäksi on muitakin maahanmuuton lajeja, jotka eivät ole hyväksi Suomen julkiselle taloudelle eli veronmaksajille.
– Kukaan ei vastusta sitä, että Suomeen tulee korkeasti koulutettuja, hyvää palkkaa saavia ihmisiä. Valitettavasti tilanne vain ei ole tällainen. Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen töihin tulevista tulee matalapalkka-aloille.Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta selviää näiden henkilöiden työllisyys ja palkat – vaikutus julkiseen talouteen muuttuu negatiiviseksi jo muutaman maassaolovuoden jälkeen, Salminen totesi.
Maahanmuuttopolitiikkaa uudistettava
Vartiainen väitti, että siitä ei olisi olemassa tietoa, miten maahanmuuttajien lapset pärjäävät Suomessa. Vartiainen esitti, että työllisyyttä olisi ylipäätään lisättävä poliittisilla reformeilla.
– Ensisijaisesti tämä on järjestelmäkysymys eikä maahanmuuttokysymys, Vartiainen väitti.
Salminen huomautti, että jos Suomi kuitenkin edelleen houkuttelee maahanmuuttajia, jotka eivät pärjää hyvin Suomessa, se pahentaa kestävyysvajetta.
– Jos me haluamme, että maahanmuutosta on Suomelle hyötyä, maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava, eli keitä ihmisiä Suomeen tulee. Nyt Suomeen tulevat eivät pärjää pitkälläkään aikavälillä, Salminen totesi.
Vartiaiselle seulonnaksi riittäisi työpaikka
Vartiaisen mielestä työpaikka ylipäätään riittäisi seulontamekanismiksi maahanmuutossa. Vartiainen ei siis ottanut kantaa siihen tosiasiaan, että matalapalkka-alalla moni ei enää tule toimeen palkallaan, vaan palkkaa täydennetään tulonsiirroilla.
Vartiainen kuitenkin myönsi, että turvapaikkaprosessista ei ole hyötyä julkiselle taloudelle.
– Kyllä me silti halutaan, että turvapaikkaa edelleen Suomesta voi hakea, Vartiainen sanoi.
Tutkimustulokset eivät yllättäneet THL:n päällikköä
Suomen Perustan tutkimuksesta uutisoitiin laajasti jo viime viikolla. Muun muassa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan mukaan tuore raportti ei yllättänyt. Tervolan mukaan tulokset heijastelevat maahanmuuttajien ja etenkin pakolaistaustaisten henkilöiden korkeaa työttömyyttä ja pienituloisuutta.
– Tulokset eivät pääosin vaikuttaneet kovin yllättäviltä, vaan ovat aiempien tulosten kanssa yhteneviä, Tervola sanoi viime viikolla MTV:lle.
Turun yliopiston sosiologian professorin Jani Erolan mukaan tieteellistä tutkimusta maahanmuutosta ja sen kustannuksista tehdään Suomessa melko vähän. Erolan mukaan kattavimmat tutkimukset on toistaiseksi tuottanut ajatuspaja Suomen Perusta.
– Suomessa olisi aika satsata kunnolla kvantitatiiviseen maahanmuuttotutkimukseen, Erola kirjoittaa Twitterissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tilastokeskus matalapalkka-alat humanitaarinen maahanmuutto THL halpatyövoima Toimeentulotuki Juhana Vartiainen Kela Maahanmuuton kustannukset Samuli Salminen Tutkimus Turvapaikanhakijat Suomen Perusta Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perusta: Tieteellisesti tutkittu tieto maahanmuuton vaikutuksista yritetään vaientaa tai leimata huuhaaksi

Puoluesihteeri Grönroos: Turvapaikkamaahanmuuton ja halpatyövoiman tuomisen lopettaminen on välttämätöntä suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen kannalta

Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Purra: Sosiaaliturvan uudistustyössä on huomioitava maahanmuutto – ”Uudistaminen on pelkkää näpertelyä, mikäli emme puutu tähän koko ajan kasvavaan kustannuserään”

Rantanen kysyi suomalaisten turvallisuudesta – Ohisalo vastasi turvapaikanhakijoiden oikeuksista

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Tavio: Hallituksen esittämää koronatukea valuu suhteellisen paljon sosiaaliturvan varassa eläville maahanmuuttajille
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








