Kölnin räjäytykset viittaavat marokkolaismafiaan – Berliinissä alamaailma on arabialais-libanonilaisten klaanien käsissä

Kölnissä maanantaina ja keskiviikkona tehdyt räjäytykset yökerhon ja erään muotiliikkeen ulko-ovilla sekä aikaisemmat yksitoista räjäytystä Duisburgissa ja Düsseldorfissa viittaavat vahvasti marokkolaistaustaiseen alankomaalaiseen Mocro-mafiaan.

Kyse saattaa olla viranomaisten mukaan Mocrolta varastetusta 300 kilon huumelastista, jonka arvo on yli 1,3 miljoonaa euroa. Mocro haluaa sen takaisin hinnalla millä hyvänsä.

Räjäytyksiä tutkii 60 poliisia

Huume-erän etsimiseen saattavat myös kuulua Kölnissä ja lähialueilla viime viikkoina tehdyt ihmisryöstöt, niiden uhrien sadistinen kohtelu ja ammuskelu kadulla. Poliisi on pidättänyt näistä teoista syyllisiksi epäiltyinä useita ihmisiä.

– Tekijöitä jäljitetään kansainvälisesti Interpolin avulla. Kölnissä räjäytyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä muihin viime ajan rikoksiin tutkii 60 poliisia, kertoi Kölnin rikospoliisin päällikkö Michael Esser tiedotustilaisuudessa.

Yökerhon sisäänkäynnin eteen pommin jättäneestä nuoresta huppariasuisesta, pitkätukkaisesta miehestä on julkaistu valvontakameran kuva. Poliisin mukaan on mahdollista, että hän tuli Kölniin vain tätä tekoa varten ja on ehtinyt poistua maasta.

Uhrit pelkäävät

Toisesta, muotiliikkeen edessä tapahtuneesta räjähdyksestä on julkaistu kuva, jossa tuntematon henkilö yrittää sammuttaa liekkejä, mutta räjähteen asettajaa ei näy.

Rikospoliisin päällikkö muistutti, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvässä tutkinnassa tietojen julkistamisessa on oltava tutkinnan tässä vaiheessa äärimmäisen varovainen.

Tutkintaa vaikeuttaa hänen mukaansa, että ampumisen ja räjäytysten kohteeksi joutuneilla henkilöillä ”ei ole ollut intressiä näyttää korttejaan”. He pelkäävät.

Huumeet konteissa suuriin satamiin

Mocro-mafia salakuljettaa kokaiinin ja muut huumeet konttien mukana Rotterdamin ja Antwerpenin satamiin ja niistä eteenpäin rekkojen kyydissä sisämaahan. Ketjuun kuuluu mafian voitelemia tullimiehiä ja satamatyöntekijöitä.

Estääkseen vasikoinnin ja omiin taskuihin tienaamisen Mocron tiedetään käyttävän äärimmäisen kovia otteita. Viranomaiset ovat raportoineet sadistisista pahoinpitelyistä ja irtileikatusta päästä.

Mocron väkivaltaisuuden taustalla saattaa vaikuttaa myös reviiririita arabialaistaustaisten rikollisliigojen kanssa.

Huumeiden katukaupassa tärkeitä henkilöitä ovat diskojen ja klubien ovimikot, jotka määräävät, minkälaisia ja kenen toimittamia huumeita kyseisessä paikassa myydään ja kuka saa toimia paikan vakiodiilerinä.

Mafia uhkasi prinsessaa ja murhasi toimittajan

Marokkolaismafian kontolle on kertynyt kiristyksiä, petoksia ja palkkamurhia sekä räjäyttämällä tehtyjä pankkiautomaattiryöstöjä.

Mocro on uhannut kidnappauksella myös Alankomaiden kruununprinsessaa Catharina-Amaliaa sekä maan nykyään jo entistä pääministeriä Mark Ruttea.

Liigan johtaja on Marokossa 1977 syntynyt Ridouan Taghi. Hänet tuomittiin helmikuussa 2024 useista murhista, murhan yrityksistä ja palkkamurhien suunnittelusta elinkautiseen vankeuteen.

Mocron uhreihin kuuluu myös järjestäytynyttä rikollisuutta tutkinut alankomaalainen rikostoimittaja Peter de Vries, joka ammuttiin kesällä 2021 keskellä Amsterdamia.

Elinkautista mafiapomolle vaatinut syyttäjä kutsui Mocroa ”hyvin öljytyksi tappokoneeksi”. Mafiapomon ottivat kiinni Dubain viranomaiset. Järjestön rikollista toimintaa johtajan istuminen hollantilaisessa erikoisvankilassa ei ole hidastanut.

Mocroon kuuluu marokkolaisten ja alankomaalaisten lisäksi irakilaisia, syyrialaisia, puolalaisia, turkkilaisia, albanialaisia, tunisialaisia ja somalialaisia.

Saksa on mafioiden paratiisi

Saksaa pidetään käteisen rahan ansiosta helpon rahanpesun, sekavan poliisiorganisaation ja ulkomaalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen korkean kynnyksen vuoksi mafioiden toivemaana, jopa suoranaisena lepopaikkana.

Vahvoissa asemissa Saksassa ovat erityisesti lukuisat turkkilais-, libanonilais- ja arabitaustaiset perheklaanit, jotka vastaavat Berliinissä, Bremenissä ja monilla muilla alueilla suuresta osasta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Berliinissä klaaneja lasketaan olevan kolmetoista.

Klaanit hankkivat tuloja sosiaalitukipetkutusten ohella muun muassa huumeilla, laittomien lääkkeiden kaupalla, ryöstöillä, manipuloiduilla rahapeleillä, kiristämällä suojelurahaa, myymällä aseita, prostituutiolla sekä yhä useammin myös kiinteistö- ja turvabisneksellä.

Klaanien rahanpesu- ja kontaktipaikkoina toimivat usein niiden omistamat Shisha-baarit ja ravintolat.

Libanonista pakolaisiksi Saksaan

Monet arabiklaanit ovat tulleet Berliiniin 1970- ja 1980-luvulla sisällissotien repimästä Libanonista. Sinne perheet olivat tulleet usein Kaakkois-Turkista.

Yhteen klaaniin saattaa kuulua saksalaisselvitysten mukaan satoja ja jopa tuhansia ihmisiä. Kaikki klaanin jäsenistä eivät ole rikollisia.

Esimerkiksi Berliinin maahanmuuttajavaltaisimmissa kaupunginosissa Neuköllnissä ja Weddingissä klaanit pitävät yllä rinnakkaiskulttuuria omine rauhantuomareineen ja tapoineen. Tärkeällä sijalla on perheen kunnian puolustaminen.

Saaliiksi tuhansia timantteja

Berliinin tunnetuimpia arabialais-turkkilais-libanonilais-palestiinalaisia perheklaaneja on parhaillaan Saksan kansalaisuutta hakevan libanonilaisen Issa Remmon johtama Remmo-klaani.

Sen kohutuimpiin tekoihin kuuluu Dresdeniin arvokkaimpaan historialliseen kokoelmaan kuuluvien korujen ryöstö vuonna 2019.

Viisi klaanin nuorta miestä ryösti kaupungin keskustassa sijaitsevan Grüne Gewölbe -museon vitriineistä 21 korulaitetta, joihin oli kiinnitetty 4 300 timanttia. Pelkästään niiden hinnaksi arvioitiin yli 113 miljoonaa euroa.

Poliisi sai tekijät kiinni pakoautosta saatujen DNA-näytteiden avulla. Niistä selvisi, että yksi klaanin pojista oli osallistunut myös berliiniläisen KaDeWe-tavaratalon koru- ja kello-osaston ryöstöön.

Sadan kilon kultaraha vietiin kottikärryillä

Vuonna 2017 Remmon klaanilaiset ryöstivät berliiniläisestä Boden-museosta kuningatar Elisabetin korkokuvalla varustetun 100 kiloa painavan kultakolikon.

Yli kolmen miljoonan euron arvoinen kolikko kärrättiin autoon kottikärryillä. Roistot olivat saaneet museon vartijalta tiedon ikkunasta ja reitistä, jossa ei ollut juuri sinä yönä hälytyslaitteita.

Dresdenin koruaarteen ryöstäneet pojat saivat tekoon nähden lievät, vain kuuden vuoden tuomiot klaanin luvattua palauttaa oikeuden kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti osan ryöstösaaliista. Osa on kuitenkin edelleen kateissa kuten kultakolikkokin.

Palestiinalaisia ja italialaisia mafioita

Muita tunnettuja arabialaistaustaisia perheklaaneja ovat Berliinissä vaikuttava palestiinalaistaustainen Abou-Chaker-klaani sekä Bremenissä ja Essenissä toimiva tuhansia jäseniä käsittävä libanonilainen Miri-klaani.

Kolmen kärkeen kuuluu myös Saksasta jo myös Ruotsiin toimintansa ulottanut libanonilainen Al-Zein-klaani.

Arbialais-turkkilais-libanonilaisten klaanien rinnalla Saksassa toimii myös muunmaalaisia, kuten aikoinaan italialaisten siirtolaisten mukana tulleita italialaisia mafioita. Tunnetuimpia niistä ovat ’Ndrangheta, Cosa Nostra ja Camorra.

Saksan keskusrikospoliisin mukaan klaanien ja järjestäytyneen rikollisuuden vahingot olivat Saksan valtiolle viime vuonna vähintään 2,7 miljardia euroa.

Rikollisuuden kasvusta mutta myös tutkinnan tehostumisesta kertoo, että summa on kaksi kertaa suurempi kuin edellisvuonna.