LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vapaakauppa toimii hyvinä aikoina kuin junan vessa. Sotimisen alkaessa se ei toimi. Sekä talouselämällä että poliitikoilla on nyt merkittävä tehtävä kaupan ohjaamisessa. Aivan kuten kaasuputkien ja maakaasuriippuvuuden edistäjät ovat joutuneet noloon valoon, samoin on käymässä vapaakaupan ja maahanmuuton kannattajille, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Pidin viime vuoden ehkä tärkeimpänä artikkelina The Economist -aikakauslehdessä julkaistua juttua. Artikkeli käsitteli kauppasopimusten ja politiikan välistä yhteyttä tasolla, jota harvoin yleisessä keskustelussa näkyy. Taloutta ymmärtävät yleisesti mieltävät parhaan taloudellisen hyvinvoinnin tulevan vapaan kaupankäynnin ja usean toimijan järjestelmissä. Monopolit nostavat hintoja ja heikentävät tuotekehitystä. Mitä enemmän toimijoita, sen enemmän kilpailua.
Artikkeli päätyy pohtimaan kauppasopimuksia voimapolitiikan välineenä. Tämä on etenkin Donald Trumpin aikakaudella ja Venäjän vastaisten talouspakotteiden aikana hyvin ajankohtainen näkökulma.
Vapaakauppaa ajavat aina innokkaimmin taloustieteilijät, jotka ajavat suurinta yhteistä hyvää. Mutta entäs pienet vähemmistöt? Haluaako esimerkiksi suomalainen maanviljelijä uhrata itsensä, vaikka se olisi ”kokonaisuuden”, eli espanjalaisten maanviljelijöiden etu ja suomalaisten tomaatinostajien etu? Entäs huoltovarmuuden, kotimaisen työllisyyden ja verotulojen tapaiset tekijät?
Yksikään valtio ei solmi vapaakauppasopimuksia hyvää hyvyyttään. On jokaisen omalla vastuulla huolehtia, että sopimus on kansallisen edun mukaista. Hyödyt jakautuvat aina epätasaisesti, ja yhdelle hyvä voi olla toiselle huono.
Vapaakaupan riemujen pohdinta menee entistä vaikeammaksi, jos oletetaan, että naapuria ei kiinnosta pelkkä oma hyöty, vaan suhteellinen etu kilpailijoihin ja vastustajiin.
Jos naapuri lähtee sotajalalle ja valloitusretkille, hän miettii aktiivisesti vapaakaupan periaatteiden sijaan sitä, miten voisi aiheuttaa mahdollisimman suurta vahinkoa nykyisille ja tuleville vastustajille. Silläkin hinnalla, että se aiheuttaa myös itselle taloudellisia menetyksiä.
Tämän takia Venäjän maakaasutoimitukset hiljenivät ennen 2022 helmikuun hyökkäystä jo syksyllä 2021. Eurooppa haluttiin köyhdyttää ja kylmentää. Venäjä halusi täyttää Euroopan pakolaislaarit, koska se tulee Euroopalle kalliiksi monella tapaa. Jos haluja ottaa ukrainalaispakolaisia vastaan ei ole, Euroopan oletettiin hiljaa hyväksyvän Ukrainan miehittämisen.
Oliko se kaasuputkihanke ja maakaasuriippuvuus hyvä idea, arvoisat demarit? Oliko vapaakauppa kaikissa tilanteissa hyvä ja kannatettava juttu, arvoisat kokoomuslaiset? Kannattiko avata kylki hybriditoimille maahanmuuttokysymyksissä, arvoisat vihreät ja vasemmistolaiset?
Tykkäsimme siitä tai emme, me olemme nyt tilassa, jossa maailmankaupan sijaan on olemassa blokkeja, joiden välillä on sopimuksia, jotka voivat olla voimassa tai voivat purkaantua lyhyelläkin varoitusajalla. Se, mikä on paperilla, ei välttämättä pidä. Joudumme vanhojen paperien ja sopimusten sijaan rakentamaan luottamusta. Luottamus syntyy molemminpuolisesta hyödystä. Kaupankäynnistä on tullut kaupankäynnin kohde.
Talouselämän on ymmärrettävä kaupan politisoituminen. Poliitikkojen on ymmärrettävä uusi tehtävänsä kaupan ohjailussa.
Alkaneen vuoden tärkeimmäksi jutuksi arvaan Davosin kokoontumisajoilla puhuneen Kanadan pääministeri Mark Carneyn puhetta. Carney puhui siitä, miten sääntöpohjaisesta maailmasta puhumisen voi jo lopettaa. On olemassa supervaltoja, jotka tekevät supervaltajuttuja – ja sitten me muut. Meidän muiden on haettava liittolaisia ja tehtävä keskenämme sopimuksia. Toivottavasti nämä uudet sopimukset pystyvät korvaamaan osan niistä menetyksistä, joita vanhojen sopimusten lahoamisesta seuraa.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mercosur-vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) välillä saatiin onnistuneesti päätökseen 6.12. vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio pitää oikeansuuntaisena Donald Trumpin näkemystä siitä, että holtiton massamaahanmuutto heikentää Euroopan maita. Trump ilmoitti keskiviikkona peruvansa uhkailemansa uudet tuontitullit Suomelle ja seitsemälle muulle maalle. Tavion mielestä uudet tullit olisivat haitallisia sekä Yhdysvalloille että Euroopalle.
Politiikka on mahdollisen taidetta. Fraasi kuvaa selityksiä ja arvioita, joita on annettu USA:n ja EU:n välisestä tullisopimuksesta. Kauppasota on vältetty, mutta eurooppalaisille vientiyrityksille on tulossa tullimaksuihin hirmuinen korotus. Sadat ja tuhannet miljardit vilistävät nyt silmissä ja sopimuksen rahoitus kaikkinensa on arvoitus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman arvostelee vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan näkemystä, jonka mukaan Suomen pitäisi varautua jäänmurtajakauppojen perumiseen Yhdysvaltain Grönlanti‑linjausten vuoksi. Rydman muistuttaa, että telakat toimivat yksityisinä yrityksinä ja että jäänmurtajahankkeiden aikataulu, sisältö ja turvallisuuspoliittinen merkitys poikkeavat täysin Koskelan esittämistä perusteista. - Jäänmurtajakauppojen peruminen ei auttaisi Grönlantia tai Tanskaa tipan tippaa, mutta Venäjä kyllä hyötyisi, Rydman toteaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
