EU-maat jakautuivat itäisiin ja läntisiin maihin turvapaikanhakijoiden jyvityskiistassa. Euroopan komissio pitää pakotettua jyvitystä esillä, kun taas Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tuomitsi pakkojyvityksen olevan tehoton. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker väläytti kiistaan uutta enemmistöpäätöstä yksimielisen päätöksen sijaan.
– Eurooppa-neuvosto tutkii komission jättämää esitystä. Ja jos emme saavuta konsensusta, ei tässä vaiheessa voida poissulkea määräenemmistöpäätöstä, Juncker kertoi.
Määräenemmistöpäätöksen taakse tarvitaan 16 EU-jäsenmaata ja vähintään 65 prosenttia edustetusta väestöstä. Neuvosto käytti määräenemmistöpäätöstä vuonna 2015 sorvatessaan pakkoon perustuvaa taakanjakoa. Suomi ei puoltanut pakkoesitystä. Neuvostossa on tapana ollut tehdä vain yksimielisiä päätöksiä poliittisesti herkissä aiheissa.
Pakkojyvityksessä EU-maille määrätään tietty määrä turvapaikanhakijoita, jotka maan on otettava vastaan. Niskuroivaa maata voidaan rangaista sakoilla.
EU:n ulkorajojen vahvistamisesta EU-johtajien ajatukset kulkevat samansuuntaisesti.
Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta Tuskin kirje sai maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopouloksen hiiltymään. Hän kutsui Tuskin jyrkkää tuomiota pakkojyvitykselle ”epäeurooppalaiseksi”. Kirje tuohdutti myös eteläisiä EU-maita.
Avramopouloksen vastaus raivostutti EU-jäsenmaiden johtajia vielä enemmän. Politco-lehti kirjoittaa Avramopouloksen kommentin olleen Brysselin kuplan pahin mahdollinen herjaus.
Neuvosto oli vuonna 2015 pakkojyvityksen takana, mutta on sittemmin vaihtanut kantaansa. Se on tehnyt komissiossa kipeää.
– Tusk vesittää kaiken neuvoston tekemän työn, EU-diplomaatti valitti.
EU-virkamies kertoi Politicolle, ettei komissio ole suinkaan eri mieltä kuin Tusk. Tuskin suorasukainen tuomio pakkojyvityksen epäonnistumisesta oli liikaa.
Visegrad-maat (Tšekki, Slovakia, Unkari ja Puola) jatkoivat pakkojyvitysmallin vastustamista. Maat eivät juuri ole vastaanottaneet turvapaikanhakijoita vuoden 2015 päätöksen mukaisesti. Pakkojyvitysmalli on muutoinkin takkuillut pahasti manner-Euroopassa.
Maat ovat valmiita tarjoamaan noin 35 miljoonaa euroa EU-rajavalvontaan. Saksan ja Hollannin mielestä rajavalvontaan osoitetut rahat eivät silti riitä välttämään osallisuutta jyvitykseen.
Slovakian pääministeri Robert Fico puolusti rajavalvontaan suunnattua investointia. Hänen mukaansa Visegrad-maat ovat jatkossakin valmiita avamaan lompakkojaan mielekkäisiin investointikohteisiin. Se osoittaa hänen mielestä solidaarisuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
