

Kommentti: MV oli eilen ”valemedia”, tänään se on Helsingin Sanomien uutislähde
Laatujournalismiin sitoutunut HS toistaa kyseenalaistamatta MV-lehden aktiiveilta kuulemiaan väitteitä. Tarkoittaako julkaisupäätös sitä, ettei MV ole enää HS:n mielestä valemedia, vaiko sitä, että HS:lle kelpaavat nykyisin ”valemediankin” tiedot?
Helsingin Sanomat kirjoitti keskiviikkona Rautatientorin telttaleirin kolmesta maahanmuuttoa vastustavasta ryhmittymästä ja näiden keskinäisestä nokkapokasta. Jutussa ”Suomi Ensin”-liike ja ”Rajat kiinni”-liike moittivat kolmatta ”Puhdistus”-nimistä ryhmittymää. Keskenään riitelevien ryhmien väliset suhteet eivät ole erityisen mielenkiintoisia, mutta on huomionarvoista, että Helsingin Sanomat katsoo aiheelliseksi julkaista sellaisenaan MV-lehteen kytköksissä olevien henkilöiden kommentteja sellaisenaan.
HS:n jutussa on haastateltu muun muassa Suomi ensin -liikkeen edusmiestä Marco de Witiä. De Wit esiintyy julkisuudessa jatkuvasti MV-lehden lippalakki päässään, ja sama lippis itse asiassa näkyy Helsingin Sanomien jutun kuvituskuvassa. Lisäksi MV on julkaissut jatkuvasti de Witin kannanottoja ja videoita.
En ota tässä kirjoituksessa sen kummemmin kantaa MV:hen tai myöskään de Witiin. Huseeratkoon molemmat tahoillaan. Mutta kiinnitän huomiota siihen ristiriitaan, että Helsingin Sanomat on toistuvasti kutsunut MV:tä valemediaksi. HS on niin ikään allekirjoittanut päätoimittajien kannanoton, jossa lehti lupaa, ettei se aio olla valemedioiden hiljainen tukija ja myötäjuoksija.
Jos MV on todella valemedia, niin miksi HS yhtäkkiä kelpuuttaakin sen MV:n piiristä tulevan sisällön sellaisenaan julkaisukelpoiseksi?
Vastaus löytyy Rautatientorin mielenosoitusta koskevan jutun lopusta. Helsingin Sanomat antaa millään tavalla de Witiä kyseenalaistamatta tämän soimata ”nuiviksi” kutsumiaan perussuomalaisia, ja kytkee sekavaan sotkuun mukaan ensin 12 perussuomalaista kansanedustajaehdokasta sekä lopulta myös Jussi Halla-ahon. HS syyttää implisiittisesti heitä kaikkia väkivallalla uhkailusta. Syytökset ovat täysin vailla perusteita.
Halla-aholta, ”nuiviksi” kutsutuilta perussuomalaisilta tai keneltäkään muulta ei kysytä mitään siitä, pitävätkö jutussa esitetyt rankat väitteet paikkaansa. Tämä rikkoo olennaisella tavalla laatujournalismille tärkeää samanaikaisen kuulemisen periaatetta. Periaate tarkoittaa kansankielellä sitä, että annettakoon syytetylle mahdollisuus puolustautua häntä vastaan esitettyjä väitteitä vastaan. HS ei tällaista mahdollisuutta antanut.
HS:n uutisen julkaisupäätös ei ole journalistisin kriteerein kestävä, mutta lehden toimintaa pidempään seuranneiden on helppo ymmärtää, miksi julkaisu tehtiin.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








