PS ARKISTO
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sai puolueensa someen sanomalla julkaisemallaan videolla, että ”Potkut, jos naama ei miellytä. Tätä tarkoittaa hallituksen uusi potkulaki”. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen syyttää Koskelaa suoraan valehtelusta.
– Tietenkään kukaan ei saa jatkossakaan potkuja sen perusteella, että naama ei miellytä. Irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy, Ari Koponen korostaa.
Koposen mukaan puheet potkulaista ovat harhaanjohtavaa pelottelua. Hänen mukaansa irtisanomisen helpottamisella madalletaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskiä palkata uusi työntekijä.
– Ei kukaan yrittäjä palkkaa ketään vain antaakseen tälle myöhemmin potkut tai potki pois hyvää työntekijää. Epäonnistunut rekrytointi pienessä yrityksessä sen sijaan voi lamauttaa koko työyhteisön tai pahimmassa tapauksessa kaataa yrityksen, Koponen perustelee.
Koponen korostaa lopuksi, että opposition tehtävä onkin kritisoida ja kirittää hallitusta, mutta suoranainen valehtelu ei ole hyvän tavan mukaista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii Israelin kanssa sovitun Daavidin linko -kaupan purkamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mielestä tämä on vaarallista puhetta.
Iltalehti uutisoi (4.11.) Vasemmistonuorten pamfletista, jossa sanotaan suoraan, kuinka ”ainoa mahdollisuus on käydä taisteluun tuotantosuhteiden muuttamiseksi” eli kehotetaan suoraan työväkeä ”taisteluun”. Sen lopputuloksena pamfletissa halutaan työväen valtio. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vasemmiston taistelukehotukset ovat suoraa jatkumoa kommunistisille opeille.
Kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee, miksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaikenee, eikä Koskela ole sanallisesti tuominnut aktivistien iskua vakuutusyhtiö Allianzin toimipisteeseen, ja aiempia iskuja muun muassa Nammon toimitiloihin ja puolustusministeriöön.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Irtisanominen ei tule jatkossakaan olemaan sen paremmin mielivaltaista kuin syrjivääkään. Se perustuu asialliseen syyhyn, ja erotusta edeltävät varoitukset, kuten nykyäänkin. Kyseessä on tarpeellinen uudistus erityisesti pienille yrityksille, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
