

Viime vuonna Jyväskylän ruokapankilla oli lähes 1 500 asiakasta. / MIKA RINNE
Koronaepidemiaa seuranneet lomautukset pahentavat tilannetta entisestään – ruoka-avun tarve kasvaa Suomessa
Ihmisiä saapuu Jyväskylän katulähetyksen ruokapankkiin yksitellen noin 15 minuutin välein. Koronavirustilanteen vuoksi ruoka-apukasseja jaetaan toistaiseksi vain ajanvarauksella.
Yksi ruokakassin hakijoista on Erja. Hän ei halua esiintyä jutussa kasvoillaan tai sukunimellään.
– Tulin hakemaan yhden kassin yli 70-vuotiaalle isälleni, jonka terveyttä koronavirus uhkaa. Toisen kassin vien kotiini. Ruoka-avulle on tarvetta, koska olen yksinhuoltaja ja rahat ovat vähissä, Erja kertoo.
Erja sai ruokakassit Jyväskylän ruokapankin ovelta. Sammonkatu 5. osoitteessa sijaitsevan ruokapankin sisätiloihin ei asiakkaita päästetä epidemian vuoksi.
Ruokapankin sisällä Sergei Kabanen ja Samir Chatti pakkaavat muovipusseihin hernekeittoa, makaronia, perunoita ja useita muita peruselintarvikkeita. Tänään on myös Euroopan unionin ruokakassien jakopäivä.
Ruokapankin vastaava työntekijä Taina Koponen kertoo, että ruoka-avun tarve on kasvanut Suomessa jo ennen koronavirustilanteen aiheuttamia poikkeusoloja.
– Hätä ja asiakkaiden määrä kasvaa koko ajan. Enää ei voi ajatella, että ruokakassin hakijat ovat ainoastaan henkilöitä, jotka ovat juoneet kaikki rahat rahansa vaan yhteiskunnan koko kirjo näkyy täällä.
– Eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja myös työssäkäyvät ovat lisääntyvä kävijämäärä. Esimerkiksi palkkatulojen pienentyessä ja asumiskulujen kasvaessa rahat eivät riitä ruokaan. Monella vanhemmalla on huoli, että mitä lapset syövät, Koponen selvittää.
Häpeä pois
Ruoka-avun hakija saa ruokapankin toimistosta tai seurakunnan diakonilta ruokasetelin, joka tarvitaan kassin saamista varten. Ruoka-apu on tarkoitettu Jyväskyläläisille vähävaraisille ihmisille, joiden elämiseen jäävät rahat ovat vastaavalla tai alemmalla tasolla kuin toimeentulotukea saavalla. Tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevia ihmisiä.
– Se ei ole hävettävä asia tulla tänne. Ketään ei jätetä yksin. Toivottavasti tässä yhteiskunnassa ymmärrettäisiin se, että huolehditaan kanssaihmisistä. Jokainen voi olla jossain elämänvaiheessa siinä tilanteessa, että tarvitsee toisten apua. Silloin ei ole häpeä sitä pyytää, Koponen korostaa.
Viime vuonna Jyväskylän ruokapankilla oli lähes 1 500 asiakasta. Ruokakasseja jaetaan useina viikonpäivinä.
– Poikkeustila kasvattaa ruoka-avun tarvetta entisestään, kun tulee lomautuksia. Eräs asiakas soitti, ettei jääkaapissa ole kuin valo ja linja-autolippuun ei ole varaa. Sovittiin, että käymme viemässä ruokakassin kotiin, Koponen kertoo.
Lahjoitusruokaa
Koponen kiittää Jyväskylän alueen kauppoja, leipomoita ja ravintoloita vähävaraisille jaettavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden lahjoittamisesta.
– Kaikki ruoka-avun elintarvikkeet tulevat lahjoituksina. Olemme täysin lahjoitusruokien varassa. On ihana asia, että meillä on mahdollisuus jakaa ruokaa myös poikkeustilanteessa, Koponen sanoo.
Jyväskylän katulähetyksen ruokapankin suurin ylijäämäruoan lahjoittaja on tällä hetkellä Lidl, mutta myös muut kaupparyhmät ja yritykset tekevät lahjoituksia. Ruokapankilla on käytössä kylmälaitteilla varustettu kuorma-auto, jonka kuljettaja Tuomo Liimatainen noutaa ruokalahjoituksia.
Koposen mukaan joskus lahjoituksia ei ole ollut jaettavaksi.
– Saamme kaupoista säännöllisesti elintarvikkeita, mutta ellei saadakaan lahjoitustarvikkeita, niin kassia ei voi jakaa. Onneksi ne päivät ovat äärimmäisen harvinaisia, Koponen sanoo.
Koponen kertoo, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat 17 työntekijää ovat kotona koronavirustilanteen vuoksi.
– Se on iso asia ruokapankille, koska pyöritämme toimintaa poikkeusoloissa enintään kymmenen henkilön voimin. Toimintaa pystytään jatkamaan niin pitkään, kun pysymme terveenä. Mennään tässä tilanteessa viikko kerrallaan, Koponen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen

Meri: Ruokakaupat velvoitettava jakamaan suojahanskoja ja käsidesiä asiakkaille

Pandemiat tappavat myös tulevaisuudessa – työttömällä suuri riski kuolla ennen aikojaan

Sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen haluaa pitää koulut suljettuina ja harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämisen uudistuksen lykkäämistä

Reijonen: Rahaa ruoka-apuun – ei laittomasti maassa oleville
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








