Koronakriisi antaa ajatuksille siivet: Pohjolan unioni olisi vahvojen valtioiden liitto

Pandemia on pistänyt talouden polvilleen Euroopan unionissa ja eväät nousuun ovat toistaiseksi hukassa. Uusia ajatuksia kaivataan ja niitä löytyy ainakin Norjasta: liikemies pistäisi Ruotsin ja Norjan vahvuudet yhteen valtioon. Ajatusleikkiä voisi jatkaa pidemmällekin.

Norja ei ole EU:n jäsen, sillä on oma valuutta ja velaton kansantalous. Ruotsi on EU:n jäsen mutta maalla on oma valuutta ja vahva teollisuus.

– Ideaali ratkaisu olisi, jos Norja ja Ruotsi löisivät hynttyyt yhteen. Meillä on rahat ja teillä on teollisuus, sanoo sijoittaja ja liikemies Jan Petter Sissener Dagens Nyheterin haastattelussa.

Oppi niukkuudesta mennyt perille

Sissener ei usko pandemian V-muotoon. Siis siihen, että mörkö katoaa yhtä nopeasti kuin tulikin. Norjassakin on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat saaneet maistaa työttömyyden katkeraa kalkkia. Pelko tulevasta ja oppi niukkuudesta tulevat jäämään ihmisten mieleen. Kansa ei tärvää rahaa ympäriinsä, kuten entisessä maailmassa tapahtui.

– Virus voi palata toisessa aallossa ja pandemia on jo ehtinyt muuttaa käytöstapojamme. Emme ehkä matkustele kuten ennen, kysymysmerkkejä on paljon. Kukaan ei voi pakottaa kansaa reissaamaan tai ylipäänsä kuluttamaan rahojaan.

– Kansa on oppinut varovaiseksi. Ja on selvää, että osa työnantajista ottaa firmasta läskit pois koronan varjolla. Jos jonkun työpanokseen ei olla tyytyväisiä, hän ei ehkä saa palata entisiin töihinsä. Siksi uumoilen, että työttömyys tulee olemaa pysyvämpää sorttia, sanoo norjalainen finanssimies.

Norjalla rahastossa 1000 miljardia euroa

Norja saa öljystä puolet kaikista teollisuuden verotuloista ja öljyrahaston arvo ylitti tuhat miljardia euroa vuoden alussa. Maan täytyy kuitenkin päästä eroon öljyriippuvuudesta ja siihen tarvitaan näkemystä sekä investointeja. Ruotsin teollisuuden voima ja maan markkinointikyky olisivat juuri sitä, mitä Norja kaipaa. Perinteinen, kehittyvä teollisuus on avain parempaan huomiseen.

– Kuulun niihin, jotka eivät usko Norjan mahdollisuuksiin vaikuttaa maailman hiilidioksidipäästöihin. Olen ehkä enemmänkin ilmastoskeptikko, joka usko ilmaston muuttuvan huolimatta meidän tekosistamme.

PU:ssa lähes 30 miljoonaa asukasta

Pohjoismaiden unioni ei ole aivan tuore ajatus. Vuosina 1397-1523 Kalmarin unionia tosin harva muistaa. Silloin käytiin saksalaisen Hansa-liiton mahtia vastaan, siinä mielessä nykyajassa on samoja piirteitä kuin poliittisessa tilanteessa 500 vuotta sitten.

Vajaat kolme vuotta sitten ranskalaisen BNP Baribas-pankin pohjoismaiden johtaja Eirik Winter perusteli Pohjoismaiden valtioliittoa nykyajan näkökulmasta: Pohjoismaiden unioni olisi maailman 10. suurin kansantalous ja sen ääni kuuluisi paljon paremmin kuin yksittäisten valtioiden. Hänen mukaansa tämä on tärkeätä EU:n hajanaisuuden, Venäjän uhan, islamistisen ekstremismin ja amerikkalaisen protektionismin alla ja paineissa.