

PS ARKISTO
Koronatilanne vaikeuttaa edelleen yritysten toimintaa – Juuso vaatii työttömyysturvan koronapoikkeuksen jatkamista
Hallitus antoi keväällä 2020 eduskunnalle lakiesityksen työttömyysturvalain tilapäisestä muuttamisesta, ja se hyväksyttiin eduskunnassa nopealla aikataululla. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuson mukaan koronatilanne ei talouselämän ja yritysten kannalta ole muuttunut keväästä 2020. Juuso vaatii työttömyysturvalain poikkeuksen jatkamista edelleen.
Lakimuutos tuli voimaan 15. huhtikuuta 2020. Lailla muutettiin työttömyysturvalakia tilapäisesti niin, että lomautuksen ajalta maksettua työttömyyspäivärahaa ei otettu huomioon laskettaessa työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Ansiopäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen tilapäisesti lakkasi. Lakimuutos perustui koronatilanteeseen.
– Hallitus perusteli esitystään sillä, että Covid-19-epidemia ja sen rajoittamistoimet sekä kansalaisten kokema pelko tautia kohtaan vähentävät merkittävästi taloudellista toimintaa yhteiskunnassa. Sillä oli merkittävä vaikutus yrityselämään, koska koronan vuoksi yrityksillä oli vähemmän tai ei lainkaan asiakkaita. Lisäksi useat yritykset ovat riippuvaisia rajat ylittävistä toimitusketjuista, jotka olivat häiriintyneet koronavirusepidemian levittyä maanosasta ja maasta toiseen. Myös yritysten rahoitusasema ja muut taloudelliset toimintaedellytykset heikentyivät voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
– Näiden muutosten seurauksena työnantajan edellytykset tarjota työtä henkilöstölleen myös heikentyivät. Lomautettujen määrä kasvoi jyrkästi, koska yritykset joutuivat sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan epidemian vuoksi asetettujen rajoitusten ja ihmisten liikkumis- ja ostokäyttäytymisen pienentämää tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Yritykset eivät kyenneet sopeuttamaan toimintaansa muuttuneisiin olosuhteisiin ilman työvoiman vähentämistoimia. Lakimuutos oli tarpeellinen.
Epidemia ei ole osoittanut laantumisen merkkejä
Kesällä työttömyysturvalain enimmäismaksuaikaa koskevan säädöskohdan tilapäisen muutoksen voimassaoloa jatkettiin ulottumaan vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla lakia muutettiin tilapäisesti niin, että enimmäismaksuajan jäädyttäminen koski lomautettujen lisäksi myös kokonaan tai osittain työttömiä aikajaksolla heinäkuun alusta vuoden 2020 loppuun asti.
Vuodenvaihteeseen mennessä epidemia ei osoittanut laantumisen merkkejä. Alkuvuonna 2021 valtakunnallinen koronaepidemiatilanne on edelleen heikentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan tällä hetkellä suurimmassa osassa maata epidemia on joko kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Valtakunnalliset ja alueelliset liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset ovat voimassa ja hallituksen ministerityöryhmä on suunnitellut rajoitusten lisäämistä ja tiukentamista entisestään.
– Valtioneuvosto on päätöksellään tiukentanut anniskelu- ja aukiolorajoituksia 5.12.2020 alkaen. Lapissa sairaanhoitopiiri on koronavirusepidemian perustasolla, mutta alueelle säädettiin käyttöön kiihtymisvaiheessa olevien alueiden rajoitukset, Juuso kertoo.
Yritykset supistavat ja lomauttavat edelleen
Juuso korostaa, että talouselämän ja yritysten kannalta koronatilanne on aivan samanlainen kuin keväällä 2020. Epidemiatilanne vaikuttaa merkittävästi yritystoimintaan, ja se aiheuttaa toiminnan supistamista ja lomautuksia. Aivan samoin kuin viime keväänä yritykset edelleen joutuvat henkilöstöään lomauttamalla sopeuttamaan toimintaansa. Hallituksen asettamat rajoitukset ja ihmisten liikkumis- ja ostokäyttäytyminen pienentävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää.
– Viime keväänä säädetyn lakimuutoksen perusteena oleva tilanne on ennallaan, ja sillä perusteella työttömyyspäivärahan enimmäisajan jäädyttämistä olisi luonnollisesti jatkettava myös tämän vuoden puolella. Odotan hallitukselta lakiesitystä, että koronatilanteen vuoksi lomautuksen ajalta maksettua työttömyyspäivärahaa ei oteta huomioon laskettaessa työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Olen eilen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kertoo Juuso.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- talouselämä koronapoikkeus talouskriisi koronarajoitukset koronakriisi lomautukset kirjallinen kysymys Kaisa Juuso Työttömyysturva työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Koronakriisi lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta

Tukea tarvitaan nyt ja koronan jälkeen – Reijonen lisäisi psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja

Wihonen: Miten hallitus aikoo auttaa lomautettuja ja irtisanottuja?

Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan pienten kuntien alasajoon: ”Yritysvihamieliseen politiikkaan on tultava loppu”

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Antikainen: Hallituksen sähläys koronarajoituksissa tekee rajavartijoiden työstä tarpeettoman hankalaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








