

Koronatilastointi kuralla, THL ei tiedä, mitä sairaaloissa tapahtuu – Dosentti moittii: ”Pitäisi olla teknisesti yksinkertaista”
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL on jo noussut kohun silmään koronainformaationsa takia, mutta nyt näyttää siltä, että muitakin puutteita on. Suomesta puuttuu paitsi tieto koronatartunnan saaneista, myös ajantasainen tieto infektioiden aiheuttamasta erikoissairaanhoidosta ja osastohoidosta.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Ylelle 16.3, etteivät he tiedä, miten paljon potilaita on hoidettavana sairaaloissa koronan vuoksi. Tällaista tietoa ei heille kuulemma tule sairaanhoitopiireistä.
THL saa tartuntatauti-ilmoitukset päivittäin, mutta sairaalahoidon syistä tulee tietoa harvakseltaan ja viiveellä hoitoilmoitusrekistereihin. THL ei siten voi koostaa reaaliajassa sitä, kuinka moni on koronan takia sairaalassa ja mitä heille siellä tapahtuu.
Kokonaiskuvaa ei synny jos ”infra” puuttuu
Tilastoinnin puutteet nousivat esiin terveydenhuollon hallinnon ja suunnittelun dosentin Matti Rimpelän someseinällä.
– Tähän pakko pysähtyä. Miksi THL ei kerää erikoissairaanhoidosta ajantasaista seurantatietoa viruksen vuoksi hoidettavista, ainakin tehohoidosta. Pitäisi olla teknisesti yksinkertaista. Pitäisi kuulua tarttuvien tautien kansallisen seurannan perusrakenteeseen. Nyt kiireesti töihin tämän epäkohdan korjaamiseksi. Tai selkeä selitys, miksi tällaista tietoa ei tarvita, Rimpelä kirjoitti.
Rimpelän mukaan pyrkimys on kuulemma olemassa, mutta ”sopivaa infraa” ei ole saatu tehtyä. Tietoja joudutaan vielä kokoamaan manuaalisesti.
Toimittajat ruuhkauttavat pian sairaaloiden linjat
Ei ole sopivaa infraa? Se tarkoittaa, ettei Suomessa ole reaaliaikaista kansallista järjestelmää sen selvittämiseksi, mitä terveydenhuollossa parhaillaan tapahtuu.
Dosentti Matti Rimpelän mukaan koronaviruksen testaustiedot eivät enää ole kiinnostavia. Olennaista on sairaanhoidon ja varsinkin erikoissairaanhoidon kuormitus, josta kertovat osastohoidossa ja tehohoidossa olevien lukumäärät, uudet tapaukset, parantuneet, kuolleet. Kiinnostavaa on myös osastohoidon kesto, hoidettujen ikärakenne ja niin edelleen.
– Testausvarmistuksista pitäisi tietää, kuinka suuri osa on parantunut yli 300:sta varmistetusta tapauksesta. Entä miten pitkään sairastaminen on kestänyt niillä, joiden tunnistamisesta on kulunut pari viikkoa tai enemmän?
Jos koronainfektioiden aiheuttamasta erikoissairaanhoidon osastohoidosta ei saada koottua tietoa THL:lta, joutuvat joukkoviestimet käynnistämään kukin oman seurantansa, kuten Helsingin Sanomat hiljattain teki ottamalla yhteyttä sairaanhoitopiireihin.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sitä, että journalistit kuormittavat erikoissairaanhoidon vastuuhenkilöitä kysymyksillään. Jos homma ei selkiydy, tarvitaan pian useita puhelinvastaajaviranomaista palvelemaan toimittajia.
Digi-Suomi tekemään tukkimiehen kirjanpitoa
Olisi siis kaikkien etu, jos THL keräisi ajantasaiset perustiedot sairaanhoitopiireiltä ja julkaisisi ne myös avoimesti. Ja mikäli sopivaa infraa ei ole, kuuluu seuraava kysymys: ”Milloin se sopiva infra sitten on?”
Pitäisikö virkamiesten lyödä viisaat exelinsä yhteen ja alkaa koodata?
Dosentti Matti Rimpelän mukaan yksinkertaisesta asiasta tehdään nyt aivan liian monimutkaista. Ajantasaisen tiedon päivittäminen ei ole avaruustiedettä. Suomen sähköisten järjestelmien avulla kyetään rekisteröimään jokainen ostettu kaljakoppakin.
– Tilastoinnin voi hoitaa vaikka tukkimiehen kirjanpidolla kuten tehtiin 1970-luvulla, Rimpelä sanoo.
Käytännössä se menisi vaikkapa niin, että infektiotautien ylilääkärit velvoitettaisiin kokoamaan tiedot sairaanhoitopiiristään ja lähettämään ne seuraavan aamun kello 8:00 mennessä THL:een, joka sitten pitäisi tiedotustilaisuuden 9:00.
Ilman tilastoja ei voida ennustaa luotettavasti
Miksi sitten ajantasaisen tiedon kerääminen on niin vaikeaa, että nyt on jo hätä kädessä?
Taustalla hahmottuu suuria, osin säästösyistä tehtyjä rakenteellisia uudistuksia 1980-luvun lopusta alkaen: kansallisesta ohjauksesta vastanneen Lääkintöhallituksen lakkauttaminen, valtionapujärjestelmän vaikutukset terveydenhuoltoon, tiedonkeruun karsiminen ja alasajo. Rekisteröintiin ovat vaikuttaneet myös uudet sähköiset järjestelmät, tietosuoja-asiat, salassapitopykälät ja niin edelleen. Hajautettu palvelujärjestelmä heijastuu tilastointiinkin.
Jossakin pitäisi kiireesti kokoustaa tilastoinnin osalta. Epidemian kokonaiskuvan on syytä päivittyä 24 tunnin välein, eikä viiveellä. Ilman koottua tietoa Suomessa ei nimittäin voida laatia luotettavia ja tarkkoja skenaarioita.
Jos vastuussa olevat viranomaiset eivät tätä tee, toimittajat tulevat joka tapauksessa keräämään tietoja sairaanhoidosta siihen tapaan kuin on jo tehty.
THL pohtii toteutusta parhaillaan
Koska se sopiva infra sitten tulee ja kuka siitä vastaa?
Tämä on pakosti jonkun viranomaisen tehtävä ja vastuulla.
Kysymys kuuluukin nyt, kenen.
THL vastaa, että työryhmät ovat jo pidemmän aikaa pohtineet sitä, mikä olisi paras tapa ja oikeat työkalut kerätä reaaliaikaisesti tietoa sairaaloista, koska ”jos tapausmäärät alkavat kasvamaan, kasvaa myös sairaalahoidon seurannan tarve”. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määriä tullaan kokoamaan useista tietolähteistä, kuten esimerkiksi lääkärin sähköisestä tartuntatauti-ilmoituksesta. Tavoitteena on saada ajantasainen tieto yhteen paikkaan.
Varaudumme siis odottelemaan.
Maria Asunta
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Korean koronapotilas n:o 31 ei suostunut testiin – tartutti satoja

Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”

Suuri osa väestöstä sairastaa koronan tietämättään – he levittävät tautia kaikkein tehokkaimmin

Riikka Purra kertoi totuuden: Sairaaloissa kehotetaan jo säästämään koronan hoidossa tarvittavia välineitä ja pesemään kertakäyttösuojia – joutui massiivisen somehäirinnän kohteeksi

Terveysministeriö paljasti liikaakin koronatietoa Itävallassa – nettisovellus suljettiin

Rantanen: THL:lle tuli yllätyksenä se, että suomalaisia on ulkomailla ja että tauti vie nuoria teho-osastolle?

Turtiainen: Koronaromahdus ajaa Suomen ahtaalle – ”Hallitus on antanut THL:n johtaa maata”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








