

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela: Diesel-autoilla pitää voida ajaa tulevaisuudessakin – verotus tarkasteluun
Suomessa myydään kallista dieseliä ja hinta sen kun nousee. Hallitus aikoo nostaa dieselin polttoaineveroa, mikä kurittaa tavallisten ihmisten elämää pitkien välimatkojen maassa.
– Dieselin hinta on noussut jo bensan tasolle tankilla, tilanne on siis muuttunut viime aikoina merkittävästi. Etäisyyksien Suomessa auto on useimmille välttämätön, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela huomauttaa.
– Nyt hallitus tulee nostamaan dieselin polttoaineveroa. Se on Euroopan korkeimpia ja sitä on nostettu vuodesta 2008 lähes 30 sentillä. Kyllä edullisempi diesel olisi kansan etu, mutta kun tämä ratkaisu ei ole näköpiirissä, niin silloin diesel-autojen käyttövoimavero voitaisiin autoista poistaa.
Koko maa pidettävä tasa-arvoisena
Kuljetusyrittäjät ovat syystä huolissaan, sillä heidän näkökulmastaan jokainen euro verojen muodossa syö yrityksen kannattavuutta.
– Eli ei veron korotuksia polttoainesiin, jos halutaan pitää koko maa tasa-arvoisena, Koskela sanoo.
– Korkean diesel-autojen käyttövoimaveron johdosta paketti- ja tila-autoja muutetaan keinotekoisesti kuorma-autoiksi, joissa on inhimillisemmin kohdeltu käyttövoimavero. Autojen turvallisuus lisääntyisi, jos ne säilyisivät alkuperäisessä käytössä, silloin voitaisiin välttää väliaikaispenkit ja muut autoihin rakennettavat muutokset.
Diesel-autokantaa ajetaan alas
Koskelan mukaan nykyisellä hallituspolitiikalla halutaan selkeästi vaikuttaa diesel-autojen kannan pienentämiseen.
– Tämä näkyy jo nyt autokaupassa, vähänkin käytetyistä ja äärettömän vähäpäästöisistä nykyaikaisista diesel-autoista hyvitetään vaihdossa uusiin autoihin vähemmän kuin vastaavista bensiinikäyttöisistä henkilöautoista. Nyt on kysymys diesel- ajoneuvojen alasajosta.
Vuonna 2008 diesel-autoja myytiin yhtä paljon kuin bensaautoja, nyt luku on prosenteissa enää 24 %.
– Ihmisille on jo pitkään syötetty vääristävää informaatioita diesel-autoista. Vaikka jo on olemassa sähköllä kulkevia paketti- ja kuorma-autojakin, niin diesel-autojen alasajo on ajatuksena mieletön. Uudet diesel-autot eivät enää ole tänä päivänä saastuttavia ”nokikeppejä”, vaan päinvastoin ne ovat päästöjen suhteen täysin kilpailukykykyisiä ja bensiiniautoihin rinnastettavia, toteaa Koskela.
– Jos nyt olevaan tilanteeseen on ollut osaltaan vaikuttamassa polttoainemarkkinoilla oleva tilanne, jonka mukaan bensiinivarastot olisivat täynnä ja dieselistä olisi pulaa, pitäisi ongelma ratkaista uudella kokonaistilanteen harkinnalla.
Biodiesel luo työpaikkoja
Koskela ehdottaa ratkaisuksi diesel-autojen tulevaisuuteen jo pitkään kehitettyä biodieseliä. Sen tuotantometodit kehittyvät kaiken aikaa ja käyttö lisääntyy voimakkaasti.
– Samalla se tulee lisäämään työpaikkoja maassamme. Kaiken lisäksi se on ilmastoystävällinen teko parhaimmasta päästä. Tiedämme jo nyt, että biodieseliin panostaminen tulee olemaan kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa myös vientituotteena, Koskela uskoo.
Sähköautoa ympäristöystävällisempi
Uusimman tiedon mukaan uusiutuvan biodieselin käyttöönotto saastuttaa vähemmän ilmakehää kuin sähköauto.
– Esimerkiksi Nesteen omien laskelmien mukaan heidän tuottamalla uusiutuvalla polttoaineella diesel-auto tuottaa 12 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, kun Suomen sähköverkosta ladattu täyssähköauto tuottaa 29 grammaa kilometrillä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa tuotettava sähkö ei ole fossiilisesta hiilidioksidista vapaata. Diesel-autojen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin mitä viime vuosina on ajateltu, Koskela kuvaa.
– Uskon, että yhä edelleen diesel-auto tulee olemaan yksi tulevaisuuden kulkuvälineistä. Varsinkin kun Bosch, joka on johtava diesel- tekniikan kehittäjä ja tuottaja, on ilmoittanut, että sen valmistamilla ja asentamilla järjestelmillä voidaan käyttää Nesteen MY-dieseliä. Neste lupaa myös, että ne jätteet, joista MY-diesel valmistetaan tulevat riittämään myös maailmanlaajuisesti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- autokauppa käyttövoimavero kuljetusyrittäjät pottoainevero biodiesel diesel-auto työpaikat Jari Koskela Autoilu sähköauto ilmastopolitiikka perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Junnila eri mieltä Lintilän kanssa dieselin hinnankorotuksista – vaatii ministeriltä tarkennusta

Juuso: Polttoaineveron korotus kohdistuu suoraan pitkien etäisyyksien Lappiin

Mäkynen: E85-polttoaineella kotimaisia työpaikkoja ja ympäristöystävällisyyttä

Hallitus nostaa polttoaineen hintaa noin 6,5 senttiä litralta – Purra: Ilmastomyönteisyydellä kuorrutettu keino kerätä lisää veroja

Polttoainelasku kallistumassa jo ensi vuonna – Meri: ”Järkyttävää tavallisen kansalaisen kyykyttämistä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








