LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
– Painetta ilmastolain avaamiseksi on nyt tullut niin MTK:n kuin Sahateollisuudenkin suunnalta. Vuosi 2035 tulee aivan liian nopeasti, ja se oli selvää jo, kun edellinen hallitus tuon lain hyväksyi. Liian kireä ilmastopolitiikka heikentää metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä ja on myös omiaan vaarantamaan huoltovarmuutemme, Jari Koskela huomauttaa.
Koskela muistuttaa, että hallitus on kyllä ohjelmassaan sitoutunut ilmastolakiin, mutta hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että hallitus ei tee ilmastopoliittisia päätöksiä, jotka nostavat arjen kustannuksia tai heikentävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että ilmastotavoitteita edistetään järkevästi ja vaikuttavasti.
– Mielestäni näiden kirjausten perusteella ilmastolain avaaminen on perusteltua. Nyt näyttää siltä, että hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttäisi merkittävää hakkuiden vähentämistä, joka haittaisi elinkeinoelämän kilpailukykyä. Uudet ilmastopoliittiset päätökset vuoden 2035 tavoitteen saavuttamiseksi myös vääjäämättä nostaisivat arjen kustannuksia. Ja voidaan kysyä, kuinka järkevää ja vaikuttavaa on ilmastopolitiikka, joka todennäköisesti vain siirtäisi tuotantoa muihin maihin ja köyhdyttäisi suomalaisia, Koskela pohtii.
Koskela toivoo ilmastopolitiikkaan uutta ajattelua, jossa huomioidaan nykyistä paremmin tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen muualle sekä mahdolliset uudet strategiset riippuvuussuhteet autoritäärisiin maihin.
– Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan, jossa nousee satoja kivihiilivoimaloita vuodessa. Miten tämä vähentää globaaleja päästöjä? Ei tällaisella politiikalla ole muuta vaikuttavuutta kuin se, että Suomeen syntyy aina vain vähemmän ja vähemmän työpaikkoja, joita niin kipeästi kaipaisimme hyvinvointivaltion turvaamiseksi, Koskela tuhahtaa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
